EU myönsi 4 miljoonaa euroa konenäön ja biosynteesin mullistavaan tutkimukseen
Jaakko Lehtinen (vasemmalla) on myös aktiivisesti mukana Suomen tekoälykeskus FCAI:n toiminnassa. Professori Jan Deska työskenteli ennen Aaltoa tutkijana Intiassa ja Ruotsissa ja professorina RWTH Aachenin ja Kölnin yliopistoissa Saksassa. Kuva: Matti Ahlgren ja Lasse Lecklin / Aalto-yliopisto
Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt noin kahden miljoonan euron ERC Consolidator Grant -rahoitukset professori Jaakko Lehtiselle ja professori Jan Deskalle. Rahoitus on tarkoitettu urallaan jo edenneille, erityisen lupaaville tutkijoille. Hakijoita oli kaikkiaan 2453, joista 301 eli noin 12 prosenttia sai rahoituksen. Rahoituksen kesto on viisi vuotta.
Professori Jaakko Lehtinen keskittyy Learning Pixel-Perfect 3D Vision and Generative Modeling (PIPE) –hankkeessa tietokonenäön, koneoppimisen ja fysiikkaan pohjautuvien mallien yhdistämiseen. Hänen tavoitteensa on muun muassa kehittää tietokonenäköä niin, että se pystyisi tulkitsemaan maailmaa kuvien pohjalta samaan tapaan kuin ihmiset ja eläimet. Tutkimus voi auttaa esimerkiksi kehittämään entistä toimivampia, erilaisiin ympäristöihin sopeutuvia robotteja. Lehtisen ja hänen ryhmänsä työ voi myös mullistaa elokuvien ja pelien kolmiulotteisten maailmojen luomisen, joka on nykyään hyvin työlästä, kallista ja hidasta.
”Jos tässä kaikessa onnistutaan, se tulee olemaan jotain aivan ennennäkemätöntä”, Lehtinen sanoo.
Räätälöityjä biotuotantolaitoksia
Entsyymit ovat luonnon omia katalyyttejä, jotka nopeuttavat kemiallisia reaktioita. Biosynteesi taas on elävissä eliöissä tapahtuva biokemiallinen tapahtuma, jossa uusia yhdisteitä syntyy yksinkertaisemmista lähtöaineista.
Professori Jan Deska kehittää Artificial Enzyme Modules as Tools in a Tailor-made Biosynthesis (ABIONYS) hankkeessa ei-luonnollisia entsyymimoduuleja. Niiden avulla elävät eliöt saadaan suorittamaan biosynteettisesti kemiallisia reaktioita, joita ei löydy luonnosta. Muokkaamalla luonnon mikrobeja on mahdollista korvata perinteisiä kemian teollisuuden menetelmiä täysin uudenlaisilla luontoystävällisillä biotuotantolaitoksilla; eräänlaisilla räätälöidyillä solutehtailla.
Deskan tavoitteena onkin romuttaa rajanveto kemiallisen ja biosynteesin välillä.
”Moni suurista globaaleista haasteistamme ratkeaa vain, jos tiede antaa nopeasti työkaluja kemiallisen arvoketjun uudistamiseen – biopohjaisten materiaalien ja uusien, resurssitehokkaiden tuotantoalustojen avulla”, Deska sanoo.
äپٴᲹ:
Professori Jaakko Lehtinen
jaakko.lehtinen@aalto.fi
Professori Jan Deska
jan.deska@aalto.fi
Lue myös:
Jaakko Lehtinen: Jos tässä kaikessa onnistutaan, se tulee olemaan jotain aivan ennennäkemätöntä
Lue lisää uutisia
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.