������

Kosonen esitteli avaintuloksia hänen ja Henri Aarnen Aalto-yliopistossa toteuttamasta Talotekniikka 2030 -tutkimuksesta Kiristyvän regulaation vaikutus ja mahdollisuudet talotekniikka-alalle. Tutkijat analysoivat EU-regulaation merkitystä talotekniikka-alalle ja vaikutusta talotekniikan rooliin.

Suomi on sitoutunut merkittävään tehostamiseen

Energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD) uusittu versio tuli voimaan 28. toukokuuta 2024. Sen tavoitteena on rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen ja energian loppukulutuksen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä sekä rakennusten ilmastoneutraalius vuonna 2050. 

Direktiivi velvoittaa vähentämään asuinrakennusten primäärienergian keskimääräistä käyttöä vähintään 16 % vuoteen 2030 mennessä ja 20–22 % vuoteen 2035 mennessä verrattuna vuoden 2020 tasoon.

Direktiivin muutokset Suomen lainsäädäntöön on tehtävä 29. toukokuuta 2026 mennessä. Ympäristöministeriön on kutsunut koolle seurantaryhmän, joka keskustelee muutoksista ja niiden toimeenpanosta.

Asuinrakennusten korjaustarve

Asuinrakennukset kuluttavat kaksi kolmasosaa Suomessa kulutetusta energiasta. Tämän vuoksi niiden energiaremontit ovat kriittisiä, kun tavoitellaan mittavia energiansäästöjä.

Asuinrakennusten keskimääräinen vuosittainen energiankulutus on 10,9 terawattituntia, joten 22 prosentin säästötavoite vuoteen 2035 mennessä on 2,4 tWh. EPBD:ssä todetaan, että näistä säästöstä 55 % tulee kohdistaa energiatehokkuudeltaan heikoimpiin rakennuksiin, joita on 43 % kaikista asuinrakennuksista.

Energialuokittain direktiivin vaatimus tarkoittaisi suuren osan E-, F-, G- ja pienen osan D-luokan asuinkerrostaloista nostamista B-luokkaan, E-lukuun 80, joka tuottaisi seuraavan taulukon laskelman mukaan 1,3 terawattitunnin säästön.

Kosonen totesi, että näillä oletuksilla direktiivin toteutus tarkoittaisi asuntojen vuotuisen korjausasteen nostamista kolmeen prosenttiin nykyisestä yhdestä prosentista.

Asuntojen energiaparannusten vaatimat panostukset

Mikä olisi näiden energiaremonttien kustannus? Tutkijat esittävät kolme skenaariota, eri lähteisiin viitaten. Pienin arvio perustuu VTT:n tekemään analyysiin energia-avustuksista. Sen mukaan laskien nelilökohtainen investointi olisi 117 e ja kokonaissumma 3 172 miljoonaa euroa. Kahteen muuta tutkimuslähdettä käyttäen panostus olisi joko 8 416 tai 10 968 miljoonaa seuraavan taulukon mukaisesti.

Asuinrakennusten korjausasteen kaksinkertaistaminen lisää tietenkin talotekniikkayritysten kysyntää. Jos oletetaan, että noin 50 % kustannuksista kohdistetaan talotekniikkaan, sen osuus investoinneista vaihtelee edellisen taulukon luvuilla välillä 1 269 ja 4 387 euroa.

Talotekniikan korjausinvestoinnista puolet on työtä ja puolet materiaaleja, ja miljoonan euron investoiminen luo 15–17 henkilötyövuoden tarpeen. Näin laskien henkilötyövuosien määrä on maksimissaan 66 tuhatta.

Liike- ja toimistorakennukset

Tutkijat tarkastelivat myös liike- ja toimistorakennusten energiakorjauksia. Muiden kuin asuinrakennusten energiankulutuksen tulee direktiivin mukaan vähentyä asteittain siten, että tietty osa rakennuskannasta jää energiatehokkuudelle asetetun kynnysrajan yläpuolelle ja nämä rakennukset on korjattava. Vuoteen 2030 kynnys on 16 prosenttia ja vuoteen 2033 kynnys on 26 prosenttia. Vähimmäisvaatimukset voivat vaihdella eri rakennusluokkien välillä.

Edellä kuvatut kriteerit täyttäviä toimistorakennuksia vuoteen 2030 on noin 1700 ja vuoteen 2033 yli 2700. Vastaavat luvut liikerakennusten osalta ovat 5160 ja 8387 rakennusta. 

Seuraava taulukko esittää investointitarpeet, joista talotekniikan osuus on noin 1,3 miljardia euroa sisältäen 19 000 henkilötyövuotta. Vuosittainen korjausaste olisi 2,6 prosenttia.

Talotekniikka-alan mahdollisuudet ja haasteet

Edellä kuvattujen energiatoimenpiteiden vaikutus talotekniikalle on noin 5,6 miljardia euroa, joista laite- ja materiaalikauppaa on 2,8 miljardia. Jos toteutus alkaa vuonna 2026, markkinavaikutus on noin 630 miljoonaa vuodessa. Henkilötyövuosien tarve on kokonaisuudessaan noin 85 000. 

Vuonna 2022 TATE-alan liikevaihto oli 6,4 miljardia ja henkilöstömäärä 56 000, eli korjaustoiminta tulee lisäämään työn ja palveluiden kysyntää tuntuvasti. Esimerkiksi siirtymän osaajista on jo nyt pulaa, joten kasvu edellyttää myös alan houkuttelevuuden ja koulutuksen lisäämistä.

Myös muu kuin energiansäästöön kohdistuva regulaation kasvattaa talotekniikan roolia rakentamisessa. Esimerkiksi vuodesta 2030 kaikkien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä ja kaikissa uusissa asuinrakennuksissa on oltava aurinkosähkölaitteistoa. 

Toimialaan vaikuttaa edelleen EU:n taksonomia, kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, joka laajenee vuonna 2025 koskemaan entistä laajempaa joukkoa yrityksiä. Edullisen rahoituksen saamiseksi esimerkiksi rakennusyritysten tulee osoittaa, että rahoitettava toiminta on taksonomianmukaista läpi koko toimitusketjun.

Regulaatio tuottaa siis kaiken kaikkiaan merkittäviä muutoksia talotekniikka-alalle ja niihin on syytä varautua ajoissa. Saadaksesi koko kuvan tulevista haasteista ja mahdollisuuksista, lataa ja lue Talotekniikka 2030 -raportti Regulaation vaikutukset.