EU-tutkimushanke tähtää arktisen merenkulun turvallisuuden parantamiseen
Arktisen merenkulun turvallisuuden ja tehokkuuden parantamiseksi on käynnistetty EU:n Horisontti 2020 -ohjelman rahoittama kolmivuotinen tutkimushanke SEDNA (Safe maritime operations under extreme conditions: the Arctic case). Hankkeessa kehitetään uutta riskilähtöistä lähestymistapaa arktiseen merenkulkuun, laivasuunnitteluun ja toimintaan merellä. Työ pohjautuu osittain Aalto-yliopiston johtaman kansainvälisen huippututkimusyksikön, Arktiset merelliset toiminnat ja merenkulku, tekemään tutkimukseen.
Viime vuosina merenkulku on lisääntynyt nopeasti arktisilla alueilla, kun jääpeite on vähentynyt ilmaston lämpenemisen seurauksena. Ankara ympäristö asettaa kuitenkin merenkulkijoille uusia haasteita: äärimmäinen kylmyys, kaluston jäätyminen, jääpeitteen nopeat muutokset merellä sekä pelastusinfrastruktuurin puuttuminen ovat todellisia riskejä. Täsmällisiä merijääennusteita ei ole saatavilla, ei myöskään arktisiin oloihin soveltuvia komentosiltoja.
"Riskipohjaisten suunnittelumenetelmien kehitys on hankkeessa Aallon vastuulla. Näillä menetelmillä tulee olemaan tulevaisuudessa keskeinen rooli, kun varmistamme arktisen merenkulun turvallisuuden liikenteen kasvaessa ja jääolosuhteiden muuttuessa," kertoo Aalto-yliopiston varadekaani, professori Pentti Kujala.
SEDNA-hankkeen tavoitteena on kehittää 'turvallinen arktisen ympäristön komentosilta', jossa käytetään lisättyä todellisuutta tilannetietoisuuden parantamiseksi ja auttamaan miehistöä päätöksenteossa. Alusten kansirakenteiden jäätymisen ehkäisemiseksi hankkeessa kehitetään jäänestoratkaisuja pintamateriaalien ja öljypohjaisen pintakäsittelyn yhdistelmällä.
Turvallisuussuunnittelua varten kehitetään menetelmä, joka määrittelee vaaratilanteet, niiden todennäköisyydet sekä vaaratilanteiden mahdolliset seuraukset. Työssä huomioidaan erityisesti jääkuorma ja sen vaikutus alukseen. Kehitystyö pohjautuu Aalto-yliopiston johtaman kansainvälisen huippututkimusyksikön, Arktiset merelliset toiminnat ja merenkulku, tekemään työhön. Menetelmän odotetaan vaikuttavan kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n polaarikoodin jatkokehittämiseen.
Lisäksi SEDNA-hankkeessa yhdistetään meteorologista ja merentutkimustietoa reaaliaikaisiin ennusteisiin jäiden liikkeistä ja tietoon alusten suoritusarvoista, jotta alusten kulkua arktisissa oloissa pystytään optimoimaan. Tavoitteena on kehittää aluksille sijoitettavia jäänseurantajärjestelmiä sekä tuotteita, joiden avulla voidaan luoda alueellisia todennäköisyysennusteita sää- ja merijääolosuhteista. Jäänseurantajärjestelmät tukevat alusten reitinvalintaa ja auttavat optimoimaan alusten kulkua arktisissa oloissa turvallisesti ja energiatehokkaasti.
SEDNA-hankkeessa kiinnitetään huomiota myös alusten polttoaineena käytetyn metanolin turvallisuusongelmiin.
Hanke käynnistyi kesäkuussa 2017 ja se jatkuu kolme vuotta. Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 6,5 miljoonaa euroa. Hanketta johtaa BMT Group Ltd (Iso-Britannia) ja siinä on mukana 13 yhteistyökumppania yhteensä kuudesta eri maasta, mukaan lukien Kiina. Muut yhteistyökumppanit ovat Aalto-yliopisto (Suomi), Aker Arctic Technology Inc. (Suomi), Atkitektur – og designhøgskolen i Oslo (Norja), Chalmers University of Technology (Ruotsi), Cork Institute of Technology (Irlanti), Dalian University of Technology (Kiina), Harbin Engineering University (Kiina), MET Office (Iso-Britannia), Lloyd’s Register EMEA (Iso-Britannia), Stena Rederi AB (Ruotsi), University College London (Iso-Britannia) ja University of Southampton (Iso-Britannia).
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Professori Pentti Kujala
Aalto-yliopisto
pentti.kujala@aalto.fi, puh. 0400 878145
SEDNA-hanke
Arktiset merelliset toiminnat ja merenkulku -huippututkimusyksikkö
Lue lisää uutisia
TATE-PJU uudeksi standardiksi vaativiin hankkeisiin
Taloteknisestä projektinjohtomallista on jo vuosien kokemus, mutta vielä siitä ei ole tullut valtavirtaa. Kun talotekniikan merkitys ja vaativuus koko ajan kasvaa, nyt on oikea hetki miettiä, miten TATE-PJU:sta tehdään alan standardi vaativiin hankkeisiin. Matias Kallion tuore diplomityö tarjoaa hyvät eväät muutosmatkalle.
DOC+ kehittää väitöskirjatutkijoiden työelämätaitoja – Tule mukaan tapahtumiin
Tohtoriopiskelija tai jo tohtoriksi valmistunut, oletko pohtinut, miten rakentaa mielekäs ura tohtorina? Tai mitä muutoksia tekoäly tuo tutkimukseen ja työelämään? Nämä tapahtumat ja koulutukset ovat juuri sinulle!
Erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava globaali vientituote
Resurssitehokkaat ja erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava kansainvälinen kilpailuetu ja mahdollisuus erottautua suuria kielimalleja hyödyntävillä markkinoilla.