Uutiset

Gynekologisten laskeumien hoitoon kehitetään yksilöllistettyä biomateriaalia

Uudenlaisia biolaskeumaverkkoja voidaan hyödyntää myös tyrän ja virtsankarkailun hoidossa.
Prolapse mesh.

Aalto-yliopiston uudessa hankkeessa kehitetään gynekologisia laskeumaverkkoja. Länsimaissa tehdään vuosittain noin 700 000 gynekologista laskeumaleikkausta, joista 400 000 tapahtuu Euroopassa. Noin viidennekselle naisista ilmaantuu elämänsä aikana laskeumia, joita voidaan pitää eräänlaisina gynekologisina tyrinä. Potilaina on useimmiten monisynnyttäjiä ja ikääntyviä naisia. Uudella keksinnöllä voidaan merkittävästi parantaa naisten elämänlaatua ja terveyttä.

Verkkoleikkauksissa käytetään muovista, polypropyleenistä valmistettua verkkoa nostamaan laskeutuva elin takaisin paikoilleen. Nykyiset muoviset materiaalit aiheuttavat kehossa monenlaisia ongelmia, minkä vuoksi iso osa tuotteista on vedetty pois markkinoilta. Muovi saattaa aiheuttaa kehossa esimerkiksi tulehduksia ja koteloitumista ja esimerkiksi seksuaaliongelmia.

”Vastaava tarve uudelle verkolle ilmenee tyräleikkauksissa ja virtsankarkailun hoidossa, ja niissä voidaan myös hyödyntää uutta keksintöä. Meillä on visio yksilöllisestä hoidosta, jossa hoito voidaan suunnitella kuvien perusteella juuri tietylle potilaalle”, kertoo hankkeesta vastaava Jani Kuula.

Yksilöllisessä hoidossa otetaan huomioon potilaan kudokset ja niiden venyminen räätälöidyn laskeumaverkon avulla.

Orlando Rojas, Eija Raussi-Lehto, Rubina Ajdary, Jani Kuula.
Kuvassa vasemmalta: Orlando Rojas, Eija Raussi-Lehto, Rubina Ajdary ja Jani Kuula.

Biomateriaalilla on merkittävä potentiaali implanttina. Biomateriaalien etuja ovat muun muassa myrkyttömyys, samankaltaisuus kehon solujen kanssa, suuri koko ja helppo materiaalin prosessointi. Uudella materiaalilla voidaan saavuttaa viisinkertainen kestävyys ihmisen omaan kudokseen verrattuna.

Professori Orlando Rojasin tutkimusryhmässä on huippuosaamista biomateriaalien kehityksessä ja valmistuksessa. Hanke tulee lisäämään osaamista biomateriaalien käytöstä lääketieteellisissä sovelluksissa.

Nazanin Ja Orland
Nazanin Ezazi ja Orlando Rojas

Hanke on saanut alkunsa havainnosta Biodesign Finland -projektin sairaalajaksolta HUSin Naistenklinikalla vuonna 2019. Projektitiimiin kuuluvat lääketieteellisten sovellusten asiantuntijoina Jani Kuula ja Eija Raussi-Lehto Biodesign Finland -hankkeesta, ja biomateriaaliosaajina Orlando Rojasin ryhmästä Rubina Ajdary ja Nazanin Zanjanizadeh Ezazi . Lääketieteellistä osaamista edustaa HUSin Naistenklinikalta osaston ylilääkäri Tomi Mikkola.

Projekti alkaa helmikuussa 2020. Hankkeen kokonaisbudjetti on 600 000 euroa ja se kestää 1,5 vuotta. Hanketta tukee Business Finland.

äپٴᲹ:

Jani Kuula
ʰپääö
Aalto-yliopisto
jani.a.kuula@aalto.fi
puh. 050 475 0275

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ryhmä ihmisiä istuu portailla, ympärillä suuria oransseja säkkituoleja.
۳ٱ𾱲ٲö, Yliopisto Julkaistu:

Erasmus+ henkilöstökoulutuksessa pureuduttiin kansainvälisiin yhteisopintoihin ja vaihto-opiskelijan polkuun

Kaksikymmentäviisi osallistujaa eri puolilta Eurooppaa kokoontui kesäkuussa Aalto-yliopistoon Erasmus+ Staff Training Week -tapahtumaan, joka keskittyi kansainvälisiin yhteisopintojaksoihin ja opiskelijaliikkuvuuteen.
Henkilö kävelee värikkään tiiliseinällä olevan muraalin ohi, katuvalot ja sähkölaitteet yläpuolellaan.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Uusia akatemiatutkijoita ja akatemiahankkeita

Suomen Akatemian akatemiatutkijan ja -hankerahoituksen sai yhteensä 44 aaltolaista tutkijaa – onnittelut kaikille!
Opiskelija tietokoneen äärellä.
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

FITech-verkostoyliopiston uusi hanke kehittää verkoston kykyjä jatkuvan oppimisen osa-alueella

FITechin uuden FITech FORWARD -hankkeen tavoitteena on kehittää verkoston jäsenyliopistojen kykyä luoda jatkuvan oppimisen ja pienten osaamiskokonaisuuksien tarjontaa tekniikan alojen ajankohtaisiin osaamistarpeisiin. Aalto-yliopiston lisäksi hankkeessa ovat mukana Oulun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Vaasan yliopisto.
Kaksi vaaleaa puista jakkaraa, joista toinen on suorakulmainen ja toinen pyöreä, neutraalia taustaa vasten.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston Puustudion tulevaisuuden visiot Suomen arvokkaimmasta puusta esittäytyvät Suomen metsämuseo Lustossa

Visakoivu – Pirun puristama puu -näyttely on esillä Lustossa 15.3.2026 saakka.