Uutiset

Helsinkiin perustetaan yksi eurooppalaisen tekoälytutkimuksen huippuyksiköistä

Suomalainen tekoälytutkimus on saanut jälleen uudenlaisen, merkittävän tunnustuksen. European Laboratory for Learning and Intelligent Systems (ELLIS) on päättänyt perustaa yhden ensimmäisistä yksiköistään Helsinkiin.
ELLIS assembly
Ensimmäiset ELLIS-yksiköt julkistettiin NeurIPS-konferenssissa 10.12.2019. Vasemmalta oikealle: Yoshua Bengio, Bernhard Schölkopf, Nuria Olivier, Matthias Bethge, Max Welling, FCAI:n johtaja Samuel Kaski, Sepp Hochreiter ja Yann LeCun.

on yleiseurooppalainen yhteisö, joka perustettiin vuonna 2018 varmistamaan, että eurooppalainen koneoppimisen tutkimus pysyy huipputasolla. Sen tavoitteena on huolehtia siitä, että Eurooppa pärjää Kiinalle ja Yhdysvalloille tekoälytutkimuksessa myös tulevaisuudessa ja hyötyy mahdollisimman paljon uusimmista tekoälypohjaisista teknologioista.

Yksiköillä (ELLIS units) ELLIS pyrkii vahvistamaan Euroopan tekoälytutkimusta ja eurooppalaisten tutkijoiden yhteistyötä.

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteistä yksikköä alkaa vetää , jonka perustutkimusta ELLIS-yksikkö suoraan vahvistaa. FCAI:n johtaja, Aalto-yliopiston professori Samuel Kaski pitää tätä loistavana tilaisuutena: perustutkimus on tekoälypohjaisten sovellutusten ja niiden aikaansaamien vaikutusten edellytys.

ELLISin päätös alleviivaa Suomen merkittävää roolia eurooppalaisen tekoälytutkimuksen kentällä. ”Suomessa tehdään todella korkeatasoista tekoälytutkimusta, mistä myös tämä uusi yksikkö on osoituksena”, Kaski sanoo. Uusi ELLIS-yksikkö lisää Suomen houkuttelevuutta tutkimuskeskittymänä vahvistamalla entisestään suomalaista perustutkimusta. Tämä tuo uusia kansainvälisiä huipputason tutkijoita sekä auttaa kiinnittämään nykyisiä tutkijoita Suomeen.

ELLIS-yhteisö pyrkii tarjoamaan eurooppalaisille tutkijoille ainutlaatuisia mahdollisuuksia tehdä työtään Euroopassa sekä kasvattaa uuden sukupolven tutkijoita. Kaikki ELLIS-yksiköt järjestävät muun muassa vierailuja ja tapahtumia sekä tarjoavat rahoitusta tohtorikoulutettaville ELLIS PhD -ohjelmassa.

Muut kaupungit, joihin ensimmäiset ELLIS-yksiköt perustetaan, ovat Alicante, Amsterdam, Kööpenhamina, Darmstadt, Delft, Freiburg, Linz, Lausanne, Leuven, Oxford, Praha, Saarbrücken, Tel Aviv, Tübingen, Wien ja Zürich.

äپdz
Samuel Kaski
Akatemiaprofessori, Aalto-yliopisto
Johtaja, FCAI
Puh. 050 305 8694
samuel.kaski@aalto.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Kuvan silmästä otti Matti Ahlgren.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä

Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Daniela da Silva Fernandes vasemmalla, Robin Welsch oikealla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman

Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.