ºÚÁÏÍø

Uutiset

Hiilidioksidin talteenotto kiinnosti eurooppalaisia opettajia ja oppilaita

Kolmisenkymmentä yläkoululaista ja luonnontieteen opettajaa eri puolilta Eurooppaa tutustui energiatekniikan tutkimukseen Aalto-yliopistossa.
Comenius-ryhmä pääsi tutustumaan käytännön tutkimustyöhön koehallissa, jossa laitoksen tutkijat esittelivät laitteistoa, joka käyttää hiilidioksidia kalsiumkarbonaatin keräämiseksi  metalliteollisuuden kuonasta.

Vierailun isäntänä toimi energiatekniikan professori Mika Järvinen, joka kertoi tulevaisuuden kestävän ja uusiutuvan energiantuotannon mahdollisuuksista.

Energiatekniikan laitoksella on tehty uraauurtavaa tutkimusta menetelmästä, jossa käytetään hyväksi ylikriittisen veden ainutlaatuisia ominaisuuksia. Ylikriittinen vesi on veden neljäs olomuoto, joksi vesi muuttuu, kun sitä altistetaan sekä kuumuudelle että valtavalle paineelle. Menetelmän avulla erilaiset biomassat voidaan kokonaisuudessaan hyödyntää energiantuotantoon ja hyödyllisiksi sivutuotteiksi. 

– Erityisesti täysin orgaaninen biomassa voidaan hyödyntää kokonaisuudessaan ilman, että mitään ylimääräisiä aineita tai jätettä jää jäljelle. Menetelmällä on siten valtavasti hyödyntämismahdollisuuksia, sanoo Mika Järvinen.

Hiilidioksidin talteenottoon liittyvässä tutkimuksessaan Järvisen tutkimusryhmä on kehittänyt pilottikoon prosessin, jossa teräskuonasta ja savukaasujen hiilidioksidista voidaan tehdä arvokasta saostettua kalsiumkarbonaattia, jota käytetään muun muassa paperi-, muovi-, tiili- sekä lääketeollisuuden raaka-aineena.

– Upeaa tässä on se, että pystymme ottamaan arvokkaat mineraalit talteen terästeollisuuden muuten hyödyntämättömästä tuotevirrasta ja kierrättämään ne takaisin teollisuuden raaka-aineeksi. Sidomme myös samalla suuren määrän hiilidioksidia ja prosessin ansiosta säästyy valtavia määriä yhä väheneviä luonnonvaroja.

Mika Järvisen energiaan liittyvä pääviesti Comenius-ryhmän mahdollisille tulevaisuuden tutkijoille ja ammattilaisille oli selkeä:

– Energiatehokkuus on avainasemassa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä ja maapallon lämpötilan nousun ehkäisemisessä. Siksi energiatehokkuutta on parannettava paitsi rakennuksissa ja teollisuudessa myös muilla yhteiskunnan alueilla.

Nuoria tulee herätellä energiankulutuksesta – ja tutkimuksesta

A European Energy Puzzle -projektin tavoitteena on tarjota oppilaille näkökulma energian kuluttamisesta kestävän kehityksen mukaiseen energiankulutukseen – sekä asenteisiin ja ajatteluun. ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âöprojektissa mukana on kuusi Euroopan maata: Italia, Espanja, Turkki, Saksa, Suomi ja Alankomaat.

Projektin lopussa oppilaat tuottavat näkemyksiä siihen, miten he itse voivat vaikuttaa energiankulutukseensa sekä minkälaisia aloitteita voisi tehdä niin kansallisella tasolla kuin Euroopan Unionissa.

– On hienoa, että voimme kertoa suomalaisesta energiaosaamisesta. Oppilaat puolestaan pääsevät tutustumaan energia-asioihin eri maissa tavalla, joka on heistä sekä hyödyllistä että hauskaa, sanoo Comenius-projektista Suomen osalta vastaava opettaja Pia Närhi Tuusulan Riihikallion koulusta.

Mika Järvinen pitää tärkeänä kertoa nuorille tutkimuksesta ja sen luonteesta

– Aallossa pääsee tutkimaan ja työskentelemään kiinnostavien tutkimushankkeiden parissa. Tutkimus on luonteeltaan paitsi teoreettista ja laskennallista myös käytännöllistä, ja yhteistyötä tehdään hyvin usein yritysten sekä muiden tieteiden alojen kanssa. Tämä avaa tutkijoille valtavasti erilaisia mahdollisuuksia ja lähestymiskeinoja.

Lisää aiheesta muualla Aalto-yliopiston verkossa:

Comenius on EU-maiden yhteistyöohjelma kouluille. Erityisteemana tänä vuonna on tutustua eri maissa energian tuotantoon ja energia-asioihin. Suomen vierailun aikana koululaiset ja opettajat tutustuivat suomalaiseen energiateknologian huippututkimukseen eri kohteissa. 

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ihmisiä kokoontuneena modernin rakennuksen ulkopuolella, jossa on pyöreitä ikkunoita. Taustalla puita ja vihreää ruohoa.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Ilmoittaudu Transregional Online Living Labs Day 2026 -tapahtumaan

Osallistu Unite!-yliopistoallianssin kansainväliseen verkkokonferenssiin ja tutustu siihen, miten yliopistokampusten Living Labs -ympäristöt (ns. elävät laboratoriot) yhdistävät tutkimuksen, opetuksen ja käytännön.
Neljä ihmistä seisoo tilavassa sisätilassa, jossa on kylttejä yläpuolella. Lattia on laatoitettu ja seinät ovat valkoiset.
Nimitykset, ³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö Julkaistu:

Hannu Martola on nimitetty Aallon alumniverkoston johtoryhmän puheenjohtajaksi

Johtoryhmän uusina jäseninä aloittivat Esa Arola, Eila Lindroos ja Terttu Sopanen. Johtoryhmässä jatkavat Ari Bertula, Ossi Leikola, Laura Nikola ja Katja Soini.
Viisi Aalto-yliopiston opiskelijoita pöydän äärellä
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Yliopisto Julkaistu:

Kielibuusti-hanke 2025–2028 tukee Aalto-yliopiston kansainvälisiä opiskelijoita ja henkilöstöä

Kielibuustissa kehitetään kansainvälisten opiskelijoiden ja henkilöstön suomen kielen oppimisen ja käyttämisen mahdollisuuksia sekä tuetaan Aalto-yhteisön monikielisiä työskentelykäytäntöjä.
HiFive tutkimusryhmä: Joni Lappalainen, Juho Silmukari, Martina Čaić, Anna Viljakainen, Virpi Roto. Kuva: Mikko Raskinen
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Muotoilu vahvistaa teollisuuden kilpailukykyä – ihmislähtöinen tehdastyö keskiössä

Tehdastyö on murroksessa: uudet teknologiat ja tekoäly muuttavat työn sisältöä ja roolijakoja. Aalto-yliopiston muotoilun laitos tutkii muutosta HiFive-projektissa ihmiskeskeisestä näkökulmasta.