������

Mitä tutkimuksesi käsittelee?

Tutkin väitöksessäni hoivaympäristöjen estetiikkaa käyttäjien ja muiden asianosaisten näkökulmasta eli miten he sen kokevat. Yleensä estetiikkatutkimuksissa on keskitytty siihen mitä näköaistilla voidaan havainnoida, mutta tarkastelen tutkimuksessani asiaa kaikilla aisteilla koettuna.

Tutkimuskohteeni ovat sairaaloita, kuntoutuskeskuksia ja vanhusten palvelutaloja. Haastattelin eri käyttäjäryhmien edustajia, kuten arkkitehtejä, hallinto- ja hoivahenkilökuntaa, potilaita ja asukkaita, perhejäseniä ja vierailijoita. He kokevat hoivaympäristön kukin omista lähtökohdistaan eli siihen kohdistuu monta intressiä yhtä aikaa.

Valitsin tutkimukseeni kymmenen kohdetta, joista viisi on Japanissa ja viisi Euroopassa. Niille yhteistä on se, että ne ovat mahdollisimman korkeatasoisia, palkittuja kohteita. Kyselin haastatteluissa myös ovatko kohteet oikeasti hyviä eri käyttäjäryhmien mielestä. Esiin tuli myös kritiikkiä eli ne eivät välttämättä toimi kaikilla tasoilla ja kaikille yhtä hyvin.

Mikä siinä on tärkeää?

Hoivaympäristön estetiikalla ja arkkitehtuurilla on valtava potentiaali luoda hyvinvointia, parantaa elämänlaatua ja vaikuttaa potilaiden, asukkaiden ja asiakkaiden paranemiseen ja kuntoutumiseen. Suunnittelijoiden ja rakentajien tavoitteena on luoda sellaisia hoivaympäristöjä, joissa mahdollisimman moni olisi tyytyväinen. Erityisesti potilaiden ja asukkaiden näkökulma tulisi olla päätösten lähtökohtana, koska heitä varten hoivarakennuksia rakennetaan.

Keskeinen kysymys onkin, miten voidaan suunnitella hoivaympäristöjä, jotka luovat hyvinvointia ja tekevät heikossakin fyysisessä kunnossa olevat käyttäjät onnellisiksi. Yksi johtopäätös tutkimuksessani on, että kaikkia eri käyttäjäryhmiä tulisi kuunnella jo suunnitteluvaiheessa.

Tuloksissa yksi keskeinen, kaikkia yhdistävä arvo oli, että ihmisen yksityisyys, integriteetti, on tärkeää. Tarvitaan yhden hengen huoneita, oma yksityinen tila missä saa olla rauhassa niin, ettei myöskään häiritse muita. Sen lisäksi tarvitaan sosiaalisen kanssakäymisen mahdollistavia tiloja. Näihin pitää myös voida itse vaikuttaa.

Myös luonnonvalon ja tiloista avautuvien näkymien merkitys nousi esiin: että rakennuksissa on ikkunoita eri suuntiin ja hallittu valoympäristö eli ei häikäisevää tai liian voimakasta valoa. Potilaiden ja asukkaiden tiloista tulisi oikeasti nähdä ulos. Yhteys ulkomaailmaan on psykologisesti tärkeää, kuten vuorokauden ja vuodenaikojen seuraaminen.

Miten tutkimustasi voi hyödyntää käytännössä?

Rakennetulla ympäristöllä on paljon merkitystä, ja sen takia sen laatuun tulisi panostaa. Haluan tutkimuksellani tuoda esiin tekijöitä, joita suunnittelussa ja rakentamisessa voidaan hyödyntää jatkossa paremmin.  

Pitäisi siis suunnitella huolella kaikkia käyttäjäryhmiä kuunnellen, mutta etenkin pääkäyttäjän eli potilaan ja asukkaan näkökulmasta. 

Myös materiaalivalinnoilla voidaan lisätä hyvinvointia. Vaikka hoivaympäristöissä, kuten sairaaloissa, on usein myös tarve korkeatasoiseen hygieniaan ja helppoon huoltoon ja siivoukseen on lopulta kyse asenteista ja arvovalinnoista

Esimerkiksi Japanissa käytetään paljon luonnonmateriaaleja myös korkean hygienian tiloissa ja näitä varten on kehitetty erityismateriaaleja. Eli laadukkaiden luonnonmateriaalien käyttö ei ole esimerkiksi huollon kannalta välttämättä hankalampaa.

Vaikka ihmiset tarvitsevat yksityisyyttä, toinen puoli asiaa on, että he tarvitsevat sen ohella myös pienimittakaavaisia yhteisöllisiä tiloja. Niiden merkitys yksinäisyyden vähentämisessä on suuri.

����å����������-���������Dz� ��ä����ö�� Hoivaympäristöjen estetiikka ja arkkitehtuuri tarkastettiin 1.11.2019.