Hytti nro 6 voitti Cannesin elokuvajuhlien Grand Prix'n
Juho Kuosmasen Hytti nro 6 sai Cannesin elokuvajuhlien kakkospalkinnon, Grand Prix’n, jaetusti iranilaisen Asghar Farhadin Ghahremanin (A Hero) kanssa.
Ohjaaja Kuosmanen ja leikkaaja Jussi Rautaniemi ovat Aallon alumneja ja lavastaja Kari Kankaanpää opiskelija. Myös äänisuunnittelija Pietu Korhonen on opiskellut Aallon elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksella. Hytti nro 6 -elokuvan on tuottanut Elokuvayhtiö Aamu.
Elokuva on kuvattu alkuvuonna 2020 Venäjällä autenttisissa olosuhteissa: Murmanskiin johtavalla junaradalla liikkuvassa junassa sekä radan varrella tiettömien taivalten takana sijaitsevissa pikkukylissä.
Hienovarainen huumori ja täyteen ahdetun venäläisjunan tunnelma siivittävät opiskelijan ja kaivostyöntekijän odottamatonta yhteistä matkaa Moskovasta Murmanskiin. Lämmin ja vilpitön road movie on syntynyt kirjailija, taiteilija Rosa Liksomin Finlandia-palkitun romaanin Hytti nro 6 (WSOY, 2011) innoittamana.
Elokuva saa ensi-iltansa elokuvateattereissa syksyllä 2021.
Cannesin pääkilpasarjassa on esitelty muun muassa Martin Scorsesen, Akira Kurosawan, Federico Fellinin, Spike Leen, Quentin Tarantinon, Pedro Almodóvarin ja Jane Campionin elokuvia.
Aki Kaurismäki voitti Grand Prix’n vuonna 2002 Mies vailla menneisyyttä -elokuvallaan.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´Ç²¹:
Aihe uutisissa: ja
Lue lisää uutisia
TATE-PJU uudeksi standardiksi vaativiin hankkeisiin
Taloteknisestä projektinjohtomallista on jo vuosien kokemus, mutta vielä siitä ei ole tullut valtavirtaa. Kun talotekniikan merkitys ja vaativuus koko ajan kasvaa, nyt on oikea hetki miettiä, miten TATE-PJU:sta tehdään alan standardi vaativiin hankkeisiin. Matias Kallion tuore diplomityö tarjoaa hyvät eväät muutosmatkalle.
DOC+ kehittää väitöskirjatutkijoiden työelämätaitoja – Tule mukaan tapahtumiin
Tohtoriopiskelija tai jo tohtoriksi valmistunut, oletko pohtinut, miten rakentaa mielekäs ura tohtorina? Tai mitä muutoksia tekoäly tuo tutkimukseen ja työelämään? Nämä tapahtumat ja koulutukset ovat juuri sinulle!
Erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava globaali vientituote
Resurssitehokkaat ja erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava kansainvälinen kilpailuetu ja mahdollisuus erottautua suuria kielimalleja hyödyntävillä markkinoilla.