Hyvä tarina kiinnostaa myös tiedejulkaisijaa
”Jos artikkelisi hylätään, kuulut luultavasti enemmistöön. Se ei välttämättä tarkoita, että artikkeli on huono”, muistuttaa ruotsalaisen Lundin yliopiston emeritusprofessori Gustaf Olsson.
Olssonin seulan läpi on kulkenut satoja tieteellisiä artikkeleita. Sähkötekniikan ja automaation professorin tehtävänsä ohella Olsson on toiminut Water Science & Technology -lehden päätoimittajana sekä neljän muun tekniikan alan tiedejulkaisun editorina. Hän on myös kouluttanut tutkijoita tieteellisestä julkaisemisesta ympäri maailmaa.
Elokuussa Olsson vieraili Aalto-yliopistossa pitämässä kansainväliselle vesialan tohtoriopiskelijoiden ryhmälle nelipäiväisen työpajan, jossa työstettiin opiskelijoiden käsikirjoituksista julkaisukelpoinen artikkeli.
Emeritusprofessori on nähnyt pitkällä urallaan tieteellisen julkaisemisen volyymin kasvun. Tieteellisille lehdille tarjotaan vuosittain jopa tuhansia artikkeleita, ja määrä kasvaa jatkuvasti.
”Julkaise tai tuhoudu -ajattelun yleistyminen on mielestäni huolestuttava kehityssuunta. Julkaisupaineen alla tutkijoilla ei ole tilaa olla innovatiivisia”, Olsson sanoo.
Tieteellisiä julkaisuja kiinnostavat tutkimukset, jotka tuottavat uutta tietoa tai uusia näkökulmia. Hyväkin tutkimus voi kuitenkin jäädä pöydälle, jos sen viesti ei välity julkaisun arvioijalle.
”Joukosta esiin nouseminen on yhä hankalampaa, joten artikkelin kirjoittamiseen täytyy kiinnittää yhä enemmän huomiota”, Olsson sanoo.
“Jos artikkelin otsikko, abstrakti, johdanto ja johtopäätökset eivät herätä kiinnostustani, en ota artikkelia arvosteltavaksi.”
Usein käsikirjoitus tulee paluupostissa tekijälleen siksi, ettei se sovi julkaisuun, johon sitä tarjotaan. Olsson kehottaakin tutustumaan julkaisun aiempiin numeroihin ja miettimään, kiinnostaako oma tutkimus sen lukijakuntaa.
Kuinka aloitteleva tutkija voi tulla paremmaksi kirjoittajaksi?
”Harjoittele, harjoittele ja harjoittele. Lue hyviä tutkimusartikkeleita, mutta lue myös hyvää kirjallisuutta. Opettele kertomaan työstäsi muillekin kuin kollegoillesi, sillä se auttaa myös ymmärtämään paremmin omaa tekemistäsi. Koita selittää tutkimuksesi vaikka alakoululaiselle!”
Gustav Olssonin viisi vinkkiä hyvän tieteellisen tekstin kirjoittamiseen
- Muotoile tekstillesi selkeä viesti
Kirkasta ensimmäiseksi itsellesi, mikä on tutkimuksesi tärkein viesti. Tiivistä tutkimuksesi kahteen tai kolmeen lauseeseen, jotka kertovat mitä olet tehnyt ja miksi. Selkeä visio kuljettaa kirjoitusprosessia ja auttaa myös esittelemään tutkimustasi myöhemmin.
”Arvioijana minua kiinnostaa, onko artikkelilla hyvä tarina – miksi se on tehty ja mihin ongelmaan se etsii ratkaisua”, Olsson sanoo.
- Asetu lukijan asemaan
Ennen kuin aloitat, mieti kenelle kirjoitat ja miten viestisi välittyy lukijalle. Kirjoitatko oman alan asiantuntijoille, poikkitieteelliselle tutkijakunnalle vai kenties suurelle yleisölle? Kohderyhmän tulee vaikuttaa koko tekstin tyyliin.
- Kiinnitä lukijan mielenkiinto alusta alkaen
Otsikko on artikkelisi myyntipuhe, joka houkuttelee lukijan tekstisi pariin. Hyvä otsikko välittää tutkimuksesi keskeisen viestin. Pyri pitämään otsikko yksinkertaisena ja lyhyenä, mutta informatiivisena.
Viimeistään johdannon jälkeen lukija usein päättää, lukeeko hän koko tekstin. Älä siis piilota tärkeintä viestiäsi tekstin loppuun, vaan tuo se selkeästi esiin jo alkumetreillä.
”Näytä tekstisi äidillesi tai ystävällesi. Ymmärtävätkö he otsikon ja sen, miksi tutkimus on tehty?”
- Pohdinta (discussion) on artikkelin sydän
Hyvä artikkeli esittelee selkeästi tutkimusmenetelmät ja tulokset, mutta artikkelin todellinen tieteellisyys syntyy Olssonin mukaan pohdintaosiossa. Pohdinta osoittaa, että ymmärrät työsi tulokset ja sen, miten ne kytkeytyvät tutkimuskenttään. Älä siis tyydy vain esittämään dataa, vaan selitä se auki.
”Älä myöskään pelkää kertoa sitä, jos tulokset olivat yllättäviä tai odottamattomia. Kunhan selität, miksi!”
- Kuva voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa
Kuvaajat voivat selittää tuloksia paremmin kuin sanat, mutta niiden täytyy myös olla yhtä luettavia. Epäselvät kaaviot tai epäuskottavalla tarkkuudella ilmaistut luvut ovat usein syitä, miksi artikkeli palaa korjattavaksi. Kuvaaja voi myös johdattaa lukijaa harhaan – esimerkiksi punainen mielletään usein huonoksi ja vihreä hyväksi.
Tarkasta, että kuvio tai taulukko on ymmärrettävä sellaisenaan. Mieti, toimiiko se myös pienessä printissä ja mustavalkoisena. Muista, että lukujen esittäminen useiden desimaalien tarkkuudella on harvoin perusteltua.
Lue lisää uutisia
Tutkimus paljastaa uusia tietoja pimeän aineen vaikutuksesta universumiin
Nasan vetämä tutkimusryhmä on kartoittanut James Webb -teleskoopilla pimeän aineen vaikutusta galaksien, tähtien ja jopa planeettojen, kuten Maan syntyyn. Kartta paljastaa, kuinka näkymätön, aavemainen aine limittyy ja kietoutuu "normaaliin" aineeseen ̶ eli juuri siihen, josta tähdet, galaksit ja kaikki näkemämme koostuvat.
TATE-PJU uudeksi standardiksi vaativiin hankkeisiin
Taloteknisestä projektinjohtomallista on jo vuosien kokemus, mutta vielä siitä ei ole tullut valtavirtaa. Kun talotekniikan merkitys ja vaativuus koko ajan kasvaa, nyt on oikea hetki miettiä, miten TATE-PJU:sta tehdään alan standardi vaativiin hankkeisiin. Matias Kallion tuore diplomityö tarjoaa hyvät eväät muutosmatkalle.
DOC+ kehittää väitöskirjatutkijoiden työelämätaitoja – Tule mukaan tapahtumiin
Tohtoriopiskelija tai jo tohtoriksi valmistunut, oletko pohtinut, miten rakentaa mielekäs ura tohtorina? Tai mitä muutoksia tekoäly tuo tutkimukseen ja työelämään? Nämä tapahtumat ja koulutukset ovat juuri sinulle!