Ihmiskorva erottaa jopa puolen millisekunnin viiveen
Kuulo on ihmisen herkimpiä aisteja, ja siksi pienetkin äänen laadun ongelmat voivat häiritä kuuntelukokemusta.
Aalto-yliopiston akustiikan tutkijat selvittivät yhdessä kaiutinvalmistaja Genelecin kanssa, miten pieniä viiveitä ihmiskorva pystyy erottamaan ihmisen kuulon herkimmällä alueella. Ihminen aistii ääntä 20-20000 hertsin välillä.
Ainutlaatuisen tutkimuksesta teki se, että tutkijat selvittivät paitsi viivästymisen vaikutusta myös sitä, miten kuulija aistii sen, kun tietty taajuussisältö siirtyykin ajallisesti aikaisemmaksi. Käytännössä se tarkoittaa, että tutkijat pystyivät selvittämään, kuinka herkästi ihminen kuulee tietyn taajuusalueen äänitapahtuman, kun se saapuu korvaan ennen muita ääniä.
Negatiivinen viive tuhannesosasekunnin murto-osien tarkkuudella tuotettiin suodattimilla, jotka siirtelevät taajuuksia ajassa eri kohtaan muuttamatta äänen määrää.
”Käyttämämme taajuusselektiivinen takaperin suodattaminen on uusi tekniikka digitaalisen signaalinkäsittelyn alalla. Negatiivisen viiveen aikaansaaminen edellyttää siirtymistä ajassa tulevaisuuteen. Tämä ilmiö tuotettiin ohjelmistolla, joka toimi näin vertauskuvallisesti aikakoneena”, kertoo Aalto-yliopiston tutkijatohtori Juho Liski.
Tuhannesosasekunnin viiveellä on merkitys
Kuuntelukokeessa kaksitoista koehenkilöä sai kuultavakseen käsitellyn ja käsittelemättömän äänen, ja tutkijat selvittivät, pystyivätkö koehenkilöt erottamaan ne luotettavasti toisistaan. Erotuskykyisinä testiääninä käytettiin muun muassa rytmisoitin kastanjettia ja lyhyitä napsahduksia.
”Kaiuttimen vahvistuksen vaihtelun kuuluvuus eri taajuuksilla tunnetaan hyvin, mutta ryhmäviiveen vaihtelun kuuluvuutta on tutkittu vähemmän. Ryhmäviiveen vaihtelu johtaa tiettyjen taajuusalueiden siirtymiseen ajassa eteen tai taaksepäin muihin taajuuksiin verrattuna”, Aalto-yliopiston professori Vesa Välimäki toteaa.
Tiedetään, että tavallisesti ääni viivästyy kulkiessaan kaiuttimen läpi, mutta sitä ei, kuinka herkästi tästä aiheutuva muutos on kuultavissa eri taajuuksilla.
”Tutkimus osoitti, että eroja signaaleissa kuului, kun ääni alkoi tietyllä taajuudella etuajassa noin puolen millisekunnin verran. Myös tiettyjen taajuuksien viivästäminen suhteessa muuhun ääneen oli kuultavissa. Havaintokynnyksen ylittävä viivemuutoksen määrä vaihteli huomattavasti eri taajuuksilla. Viiveet havaittiin erityisesti, kun ääni alkoi tai loppui”, Välimäki ja Liski kertovat työn tuloksista.
Digitaalisen signaalinkäsittelyn kehittyminen on mahdollistanut erittäin tarkan äänenkäsittelyn, mikä avaa uusia mahdollisuuksia akustiikan tutkimuksessa ja kehityksessä.
”Tärkein tavoitteemme kehitystyössä on tuoda kuuluviin kaikki se, mikä on äänitetty, mutta ei mitään ylimääräistä. Kaiuttimien kyky tuottaa tarkka stereoäänikuva on tärkeä ominaisuus, ja ajallisesti tarkan äänisignaalin tuottaminen on keskeinen osa tätä. Tutkimusyhteistyö Aalto-yliopiston kanssa on tärkeää, koska näin opimme tuntemaan tarkemmin tarkkuusvaatimuksen, johon kaiuttimien suunnittelussa on päästävä. Meitä kiinnostaa se raja, jonka jälkeen ihminen ei enää kykene kuulemaan eroa äänen samanaikaisuuden parantuessa”, Aki Mäkivirta, Genelecin R&D-johtaja sanoo.
Tulokset on julkaistu alan huippulehdessä IEEE/ACM Transactions on Audio, Speech, and Language Processing. Open Access -artikkeli on luettavissa .
Viiveen kuulemista on tutkittu Aalto-yliopiston akustiikan laboratoriossa viime vuosina IMPRESS- ja IMPRESS2-projekteissa, jotka Genelec on rahoittanut.
äپٴDz:
Juho Liski
Tutkijatohtori, Aalto-yliopisto, signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos
juho.liski@aalto.fi
040 547 5560
Vesa Välimäki
professori, Aalto-yliopisto, signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos
vesa.valimaki@aalto.fi
050 569 1176
Aki Mäkivirta
R&D-johtaja, Genelec
aki.makivirta@genelec.com
050 553 5915
Lue lisää uutisia
Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuottaan: Rakentamassa siltaa tutkimuksesta vaikuttavuuteen
Aalto Inventors juhlii ensimmäistä vuosipäiväänsä: se on osallistuttanut kuuden kurssin kautta 190 tutkijaa eri aloilta kuten tekoäly, kvanttiteknologia ja biomateriaalit. Uusia kursseja on suunnitteilla seuraavalle lukuvuodelle – pysy kuulolla ja liity postituslistalle.
Kuinka saada työntekijät takaisin toimistolle
Työpaikalle paluuta koskevat ohjeistukset miellyttävät työnantajia. Jotta työntekijät suhtautuisivat niihin myönteisesti, heille tulee tarjota kohtuullinen vastine autonomian rajoittamisesta.
Arkkitehtuuriprojekti Milanossa yhdisti lasten ideat ja huippuarkkitehtien visiot
Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos oli mukana kansainvälisessä One Earth – House of the Heart -projektissa, joka esiteltiin huhtikuussa Milano Design Weekillä.