Ihmisten digitaaliset päivärytmit ovat yksilöllisiä
Kuva esittää kolmen eri henkilöin puheluiden päivärytmejä. Henkilöistä A on päiväaktiivinen, B aamuaktiivinen ja C yöaktiivinen. Musta viiva on keskiarvo, vihreät alueet näyttävät, milloin henkilö on keskimääräistä aktiivisempi ja punaiset alueet, milloin henkilö soittaa keskivertoa vähemmän.
Tänä päivänä ihmiset jättävät paljon digitaalisia jälkiä, joista nähdään esimerkiksi, miten ja milloin ihmiset viestivät keskenään. Niiden avulla voidaan myös havaita eroja kulttuurien ja yhteisöjen uni-, työ- ja vapaa-ajan rytmeissä.
Nyt tutkijoille on selvinnyt, että monien ihmisten digitaalisen aktiivisuuden rytmi on lähes kuin henkilökohtainen allekirjoitus.
– Yksilöt näyttävät noudattavan omaa rytmiään säännöllisesti, toteaa Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Talayeh Aledavood, jonka yhdessä professori Jari Saramäen ja Tanskan teknillisen yliopiston DTU:n professori Sune Lehmannin kanssa tekemä tutkimus Digital Daily Cycles of Individuals julkaistiin juuri Frontiers of Physics -lehdessä.
Yksilölliset rytmit havaittiin monessa eri anonymisoidussa tietoaineistossa niin sähköpostiliikenteessä, puheluissa kuin tekstiviesteissäkin.
– Lähes kaikissa tapauksissa yksilölliset rytmit eroavat huomattavasti keskiarvosta. Joku esimerkiksi soittelee lähinnä aamulla ja toinen taas keskipäivällä tai illalla, jatkaa Aledavood.
Maantiede vaikuttaa
Vielä ei ole täysin selvää, mistä rytmit aiheutuvat, mutta maantieteellisillä ja kulttuurisilla tekijöillä on selvästi vaikutusta. Tutkijat uskovat, että myös fysiologia – aamu- ja iltavirkkuus sekä päivänvalon mukaan muuttuva tarkkaavaisuus – saattaa vaikuttaa.
– Pidämme tätä tutkimusta hyvänä avauksena uusille tutkimuksille siitä, miten aktiivisuuskuviot liittyvät muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuten persoonallisuuteen tai liikkuvuuteen, sanoo Sune Lehmann.
Tulevaisuudessa tutkimustuloksia voidaan ehkä varovasti hyödyntää myös lääketieteessä. Esimerkiksi mielenterveyspotilaiden nopeat muutokset digitaalisissa rytmeissä saattavat vihjata tilanteen tarkistamisen tarpeesta.
– Tämän tutkimuksen yhdistäminen isoihin tietoaineistoihin voisi tuoda uusia ulottuvuuksia myös unitutkimukseen, toteaa Saramäki.
Tutkijat käyttivät digitaalisten rytmien tutkimiseen uutta lähestymistapaa. Toisin kuin aiemmissa yleisiin kaavoihin suuressa joukossa keskittyneissä tutkimuksissa, tässä etsittiin pitkäaikaisia yksilöiden välisiä eroja rytmeissä.
-artikkeli
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Professori Jari Saramäki
puh. 040 525 4285
jari.saramaki@aalto.fi
Tohtorikoulutettava Talayeh Aledavood
talayeh.aledavood@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.