Uutiset

Ilmasto muuttuu – muuttuuko Aallon opetus?

Aalto-yliopistossa tammikuun lopulla järjestetyissä Erätauko-keskusteluissa pohdittiin, miten yliopiston opetus voisi paremmin vastata ilmastonmuutoksen haasteeseen.
Kuva: Scratching the surface, literally (Kätlin K / Creative Sustainability / Flickr)
Scratching the surface, literally (photo: Kätlin K / Creative Sustainability / Flickr)

Ilmastonmuutoksen Erätauko-päivänä 29.1. Aalto-yliopistossa pureuduttiin ilmastonmuutokseen ja siihen miten sen tulisi näkyä yliopiston opetuksessa. Keskustelut perustuivat Sitran kehittämään Erätauko-dialogi-formaattiin ja olivat osa Ilmastonmuutoksen Erätauko-päivää, jolloin ympäri Suomea järjestettiin lähes sata keskustelua ilmastonmuutoksesta.

”Erätauko-keskustelujen kantavana ajatuksena on tuoda yhteen ihmisiä, jotka muutoin eivät ehkä kohtaisi, ja mahdollistaa rakentava keskustelu osallistujia koskettavasta aiheesta”, kertoo liiketoiminnan filosofian emeritaprofessori Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila, joka on ollut mukana Erätauko-keskusteluformaatin kehittämisessä.

Aalto-yliopistossa järjestettyihin tilaisuuksiin saatiin osallistujia kaikista Aallon korkeakouluista - opiskelijoita, opettajia, tutkijoita ja professoreja.

Kompleksinen ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen vaatimien ratkaisujen saavuttaminen on monialainen, yhteinen projekti, jossa millään alalla ei ole omistajuutta eikä mahdollisuuksia pärjätä yksin. Aalto-yliopistossa tehdään paljon tutkimusta, jonka motivaatio tulee suoraan ilmastonmuutoksesta. Keskustelijoiden yhteinen näkemys oli kuitenkin, että opetuksessa ilmastonmuutos ei näy tällä hetkellä riittävästi. Aihe on läsnä pintapuolisesti ja maininnan tasolla useilla kursseilla, mutta ilmastonmuutokseen ei pureuduta syvällisemmin. Muutamia uusia ilmastonmuutosta ja kestävää kehitystä käsitteleviä kursseja on, mutta näiden osallistujajoukko on vielä marginaalinen.

Opiskelijat kokivat kaipaavansa Aallon opetukseen laajempaa näkökulmaa: miten kurssilla opetetut taidot liittyvät yhteiskunnallisiin kysymyksiin ja erityisesti ilmastokysymyksiin. Tällä hetkellä opiskelijat jäävät ilmastonmuutospohdintojensa kanssa melko yksin, myös aloilla joilla yhteydet ilmastonmuutokseen olisivat hyvin selkeät.

Opetuksen lähtökohdaksi on otettava uusi maailman tila, jossa kriisit ovat todellisia.

Erätauko-dialogin osallistuja

Maailman tila opetuksen lähtökohdaksi

Keskusteluissa tuli keskeisenä oivalluksena esiin se, että korkeakouluopintojen lähtökohdaksi ei sovi enää maailma, jossa kaikki on mahdollista. Lähtökohdaksi on otettava uusi maailman tila, jossa kriisit ovat todellisia ja ratkaisut vaatimuksena.

”Viimeisten 10-15 vuoden aikana maailmamme on muuttunut radikaalisti: ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat tulleet näkyviksi ja muutoksen nopeus on yllättänyt jopa alan tutkijat. Olemme yhtäkkiä tilanteessa, jossa vanhasta perinteestä kumpuava opetuksemme ei valmistakaan työelämään, jossa keskeisenä tehtävänä on kohdata ja ratkaista muuttuvan ilmaston haasteet”, pohtii keskustelun vetäjänä toiminut tutkijatohtori Sanna-Liisa Sihto-Nissilä Perustieteiden korkeakoulusta.

Moni yhteiskuntamme paradigma on muuttumassa, kun kasvun rajat planeetallamme ovat jo tulleet vastaan. Talouskasvun välttämättömyys kyseenalaistetaan, ympäristöhaittojen huomioiminen on kuntien ja yritysten toiminnan keskiössä ja vastuullisuudesta laajemminkin on tullut keskeinen osa yritysten toimintaympäristöä. Aalto-yliopistossa opetettavat alat ovat ratkaisevan tärkeitä ilmastonmuutoksen ratkaisujen suhteen, mutta myös haavoittuvia talouden paradigmojen muutoksen keskellä. Elämme keskellä monia kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia.

”Yliopistojen tehtävä on toimia suunnannäyttäjinä ja edelläkävijöinä yhteiskunnassa. Siksi yliopistoilla tulisi olla erityinen paine tarjota sellaista opetusta, joka vastaa nykyajan ja tulevaisuuden akuuteimpiin ongelmiin”, keskusteluun osallistunut opiskelija ilmaisi näkemyksensä.

"Opetuksen tulee muuttua, mutta muutos tarvitsee vetäjän. Monet opettajat Aallossa näkevät muutoksen tarpeen, mutta sille tarvitaan tekijä joka toteuttaa muutoksen. Opettajille tulee tarjota lisätukea siinä, miten ilmastonmuutosteemoja voi sisällyttää omaan opetukseen”, eräs osallistuja tiivisti.

Dialogia myös opetukseen

Dialogikeskusteluista nousi vahva viesti yliopistolle. Tässä voisi olla Aallon näytön paikka: kompleksisuuden ja avoimien kysymysten keskellä oleminen ja tämän tilanteen monialainen ymmärtäminen niin, että ymmärrys saadaan viedyksi ratkaisuihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Aallon monialaisuus, esimerkiksi taiteen rooli muutoksen ymmärtämisessä ja siitä viestimisessä, voisi löytää ilmastonmuutoksen teemasta uuden pohjan yhteistyölle.

”Oli hienoa päästä keskustelemaan eri alojen ihmisten kanssa ja kuulla suoraan heidän näkemyksiään. Aika harvoin taiteen ja fysiikan alojen edustajat sattuvat samaan keskusteluporukkaan”, totesi keskusteluun osallistunut tohtoriopiskelija Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta.

Dialoginen keskustelu työtapana herätti myös osallistujissa mielenkiintoa. Keskusteluista lähti kampukselle inspiroitunut joukko, joka hyvin todennäköisesti ottaa puheeksi ilmastonmuutoksen ja saattaa käyttää dialogia omilla kursseillaan! 

Artikkelin pohjana on käytetty Aallon Erätauko-dialogiin osallistuneiden henkilöiden keskustelun jälkeen kirjaamia oivalluksia. Nämä ja muiden Suomessa järjestettyjen dialogien oivallukset ovat katsottavissa Sitran verkkosivuilla (). Aallon Erätauko-dialogien yhteenveto toimitetaan opetuksesta vastaavan vararehtorin asettamalle Kestävän kehityksen opetuksen kehittämistyöryhmälle.

äپٴDz:

Sanna-Liisa Sihto-Nissilä 
tutkijatohtori
Aalto-yliopisto
sanna-liisa.sihto-nissila@aalto.fi

Yliopistoilla tulisi olla erityinen paine tarjota sellaista opetusta, joka vastaa nykyajan ja tulevaisuuden akuuteimpiin ongelmiin.

Opiskelija
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kaksi ihmistä lennättää leijaa ulkona, taustalla moderni rakennus. Toisella on keltainen paita, toisella punainen takki.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Vahva tulos Akatemian talvihausta

Akatemiatutkija- tai akatemiahankerahoituksen sai yhteensä 54 aaltolaista. Aalto-yliopistolle myönnetty rahoitus on yhteensä 33,2 miljoonaa euroa.
Valkolakkinen valmistuja seisoo purppurojen alppiruusujen edessä vehreässä puistossa
Opinnot Julkaistu:

Kandiopinnot auttoivat Maisa Pousaria löytämään oman alan

Maisa Pousar valitsi Kestävät yhdyskunnat -kandiohjelman sen laaja-alaisuuden vuoksi – eikä vielä tiennyt, mikä ala kiinnostaisi eniten. Opintojen aikana oma suunta löytyi vesitekniikasta, ja samalla opiskelijaelämästä tuli tärkeä osa arkea Aallon kampuksella.
Kyltti lukee 'Made in Aalto University' ja alla iso 'A'. Läpinäkyvät kuplatuolit etualalla.
Yliopisto Julkaistu:

Matti Lehden nimikkorahaston apurahat vuodelle 2026 on myönnetty

Matti Lehden rahastosta myönnetään apurahoja digitaalisen tietoyhteiskunnan kehittämiseen.
PrintElec-kooste: Wrocław, kasvot peitetyt tutkijat, taipuisa piiri ja laboratorioelektroniikkaa
۳ٱ𾱲ٲö, Yliopisto Julkaistu:

Aalto ja eurooppalaiset kumppanit kehittävät kansainvälistä kurssia painetun ja joustavan elektroniikan alalle

Yhdessä Wrocław University of Science and Technologyn, Politecnico di Torinon ja Grenoble INP-UGA:n kanssa Aalto kehittää kansainvälistä kurssia painetun ja joustavan elektroniikan alalle.