������

Euroopan unionissa on havaittu kiireellinen tarve mukauttaa ilmastonmuutosta koskevia ohjelmia ja visioita. Tämän pohjalta on käynnistetty Euroopan maisemien ilmastomuutokseen sopeuttamisen hanke (Adaptation of European Landscapes to Climate Change, AELCLIC), jonka rahoittaa EU:n ilmasto- ja innovaatioyhteisön Climate-KIC-ohjelma. Hanke pyrkii edistämään vuoropuhelua ja yhteistyötä eri sidosryhmien välillä, joilla on rooli Euroopan maisemien hallinnassa ja muuttamisessa.

Hankkeessa on tunnistettu kuusitoista pilottimaisemaa ympäri Eurooppaa, joista kolme on Suomessa: Malmin alue Helsingissä, Hyypänjokilaakso ja Tornio-Haaparanta. Alueiden valinnassa on huomioitu Euroopan ilmastollinen, sosio-ekonominen, kulttuurinen ja bio-geografinen monimuotoisuus – aina suurista kaupungeista maaseutualueisiin ja pohjoisesta Välimeren alueelle. Tavoitteena on tuottaa monistettavia ja skaalautuvia malleja paikallisten verkostojen luomiseksi.

Paikalliset verkostot työskentelevät AELCLIC-projektin aikana yhdessä löytääkseen yhteisiä visioita ja toimintamalleja. "Hanke vaatii aitoa vaivannäköä ja kaikkien sitoutumista, jotta voimme saada tuloksia aikaan", sanoo projektin johtaja, Aalto-yliopiston apulaisprofessori Juanjo Galan.

"Ilmastomuutos vaikuttaa merkittävästi kyseisiin maisemiin sekä tapaamme elää ja tuottaa alueilla. Siksi meidän on suunniteltava yhdessä, miten ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua. Viime kädessä on kyse siitä, miten yhteiskuntamme sopeutuu uuteen ympäristöön”, Galan sanoo.

Yhteys laajempiin visioihin

Euroopan ympäristökeskuksen mukaan Pohjoismaiden ja Baltian alueen lämpötila nousee paljon keskimääräistä korkeammaksi, lumen määrä sekä järvien ja jokien jääpeite vähenevät, jokien virtaukset lisääntyvät, lajien liikkuminen pohjoiseen lisääntyy ja talvimyrskyjen vaurioriski kasvaa. Samalla alueen satokasvu lisääntyy, lämmityksen energiantarve laskee ja vesivoimapotentiaali lisääntyy, samoin kesämatkailu.

AELCLIC-projekti etsii paikallisia ratkaisuja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja aktivoi paikallista keskustelua ja verkottumista. Paikallisilla on paras ymmärrys ja tieto siitä, miten ilmastonmuutos voi vaikuttaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä ja miten he ovat vuorovaikutuksessa maiseman kanssa.

Projektin aikana on havaittu, että on tärkeää yhdistää paikallisten verkostojen tuottamia ideoita muihin pilottialueisiin vaikuttaviin suunnitelmiin. Esimerkiksi AELCLIC Malmi -verkoston kehittämän työn odotetaan edistävän Helsingin kaupungin nykyistä Malmi-visiota tai konkretisoivan ilmastonmuutokseen sopeutumista ja sen hillitsemistä koskevan Hiilivapaa Helsinki 2035 -ohjelman ideoita.

"Tällä tavoin AELCLIC-projekti lisää kertoimia ja aktivoi paikallista verkostoa: se voi toimia työkaluna, jonka avulla paikalliset sisäistävät, mitä ilmastonmuutos voi heille tarkoittaa, ja alkavat olla aktiivisia ratkaisujen kehittäjiä", Galan sanoo.

Hankkeella on kerrannaisvaikutus

Ensimmäisissä pilottialueiden työpajoissa on pyritty tunnistamaan paikalliset kumppanit, kuten liike-elämän edustajat, poliitikot, tutkijat, naapurit ja kansalaisjärjestöt, ja aktivoimaan heitä yhteistyöhön. Toisissa työpajoissa keskityttiin ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten ja mahdollisuuksien tunnistamiseen. Syksyn aikana järjestettävien kolmansien työpajojen tavoitteena on määritellä yhdessä paikallisten ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmien (Local Adaptation Plans to Climate Change, LACAP) perusrakenne ja keskustella siitä, miten kukin osallistuja voi osallistua sen määrittelemiseen ja toteuttamiseen tulevaisuudessa.

"Projekti haluaa tarjota alhaalta ylöspäin suuntautuvan ja yhteiskuntalähtöisen lähestymistavan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen. Hanke huipentuu kunkin pilottimaiseman paikallisten sidosryhmien allekirjoittamaan toimenpideohjelmaan", Galan kertoo.

Lähes kaikki suomalaisten pilottien ja suurin osa eurooppalaisten pilottien työpajoista on jo pidetty. Mielenkiintoista Galanin mukaan on, että yksi hankkeen tärkeimmistä saavutuksista on ollut sen kerrannaisvaikutus. Eräs pilottiprojekti, joka käynnistyi yhdeksän kumppanin ja yhdentoista kolmannen osapuolen kanssa, on aktivoinut mukaan kaikkiaan jo yli sata paikallista instituutiota tai organisaatiota. Ne ovat projektin myötä löytäneet tilaisuuden oppia, keskustella ja ehdottaa yhdessä toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.

Mitä jatkossa?

Kun kaikki työpajat ja suunnitellut toimet on saatu päätökseen lokakuussa 2019, hankkeen tutkijat keskittyvät marraskuun ja joulukuun aikana vertailemaan menetelmiä ja tuloksia, joita on tuotettu kaikissa kuudessatoista pilotissa. Tarkoitus on saada aikaan yksi hankkeen lopputuloksista: työkalupakki tai suuntaviivat, joilla voidaan helpottaa uusien paikallisten verkostojen luomista ilmastomuutokseen sopeutumisen edistämiseksi ympäri Euroopan.

Hankkeen viimeisessä vaiheessa pyritään luomaan paikallisten verkostojen välisiä liittoumia sekä tunnistamaan rahoitusmahdollisuuksia jatkoa varten, jotta paikallisten sopeutumissuunnitelmien laatimisessa voidaan edetä. Galan iloitsee, että hanke on lähtenyt hyvin liikkeelle ja on realisoitumassa, ja että AELCLIC-projekti on onnistunut mobilisoimaan kansalaisyhteiskuntaa, taloudellisia toimijoita ja hallintoelimiä ilmastomuutokseen sopeutumisen äärelle.

������ä�پ���ٴDz�:

Apulaisprofessori ja Suomen maisema-observatorion puheenjohtaja Juanjo Galan, Aalto-yliopisto, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, 0400 922 1800, juanjo.galan@aalto.fi