Iso data auttaa pikkukeskosia
Automaattimittausten ja käsin tehtyjen mittausten jakaumien eron happisaturaatiossa.
Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen Pienet keskoset - big data -tutkimuksessa on analysoitu noin 2000 alle 1500 g painoisina syntyneen pikkukeskosen tiedot 15 vuoden ajalta.
– Dataa on yhteensä 200 gigatavun verran. Mikäli koko tietoaineiston tulostaisi kaksipuoleisesti A4-paperille ja pinoaisi paperit päällekkäin, pinosta tulisi yhteensä kilometrin mittainen. Näin laajan tietoaineiston käsittelemiseen tarvitaan väistämättä tietokonemalleja, kertoo opettava tutkija Jaakko Hollmén.
– Tietoaineisto sisältää muun muassa pikkukeskosten happisaturaatiokäyriä, verenpaine- ja ravinnetietoja, lääkitysdataa, ja jopa vaippojen punnitustietoja ravitsemuksen arvioimiseksi. Kesällä esitellyssä tutkimuksessamme pyrimme tarkentamaan aikaisempaa tietoa happisaturaatiokäyrän poikkeamista ja niiden aiheuttamista ongelmista, sekä rakentamaan näihin liittyviä ennustemalleja, Hollmén jatkaa.
Seurantatietoja
Tutkimusta on tehty nyt puolentoista vuoden ajan. Perusaineiston rinnalle ollaan keräämässä seurantatietoja lasten kasvaessa. Tällöin pikkukeskosten alkuviikkojen data voidaan yhdistää seurantatietoihin, mikä auttaa lääkäreitä huomaamaan mahdollisia poikkeus- ja ongelmatilanteita oikea-aikaisesti.
– Tutkimuksen rikkaus, ja samalla edellytys, on keskusteluyhteys Lastenklinikan lääkäreiden kanssa. ۳ٱٲössä osaamme valita olennaisimmat tutkimusalueet, Hollmén korostaa.
Tietoaineistoja vertaamalla pyritään rakentamaan ennustemalleja esimerkiksi pikkukeskosten kognitiivisista kyvyistä tai mahdollisista tulevista diagnooseista. Tavoitteena on, että lääkäri saa nämä tietoaineistot käyttöönsä tehdessään päätöksiä pikkukeskosten ensimmäisten viikkojen hoidosta. Ennustemalli voisi esimerkiksi varoittaa lääkäriä jostain tulevaisuuden skenaariosta, johon voidaan pystyä vaikuttamaan varhaisella hoidolla.
– Jotkut komplikaatioista ovat tutkimuksessa erityisen kiinnostuksen kohteena. Pyrimme esimerkiksi ennustamaan happisaturaatiomittausten avulla keskosen retinopatiaa, joka voi pahimmillaan johtaa sokeuteen, kertoo tohtorikoulutettava Olli-Pekka Rinta-Koski.
Tutkimuksen tekivät Olli-Pekka Rinta-Koski ja Jaakko Hollmén Aalto-yliopistosta sekä Markus Leskinen ja Sture Andersson Lastenklinikalta. Tutkimusprojekti on osa professori Kimmo Kasken vetämää Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön rahoittamaa Health Capital -klusterin datalähtöisen terveydenhuollon hanketta.
äپdz:
Jaakko Hollmén
Puh. 050 326 0110
jaakko.hollmen@aalto.fi
Olli-Pekka Rinta-Koski
Puh. 050 452 6303
olli-pekka.rinta-koski@aalto.fi
Lue myös:
Lue lisää uutisia
Maamme, kaikkien -näyttely tarkastelee henkilökohtaista ja kansallista identiteettiä
Helsingin Taidehallissa avautunut Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen 20-vuotisjuhlanäyttely kysyy: keiden tarinoista Suomi rakentuu? Näyttelyn on kuratoinut FT, dosentti Annamari Vänskä.
Koneoppiminen purkaa avaruuden kemian arvoituksia
Tähtitieteilijät voivat havaita tähtipölyssä monimutkaisia kemiallisia “sormenjälkiä” – mutta monia niistä ei ole vielä tunnistettu. SpaceML-hanke yhdistelee koneoppimisen simulaatioita ja laskennallista kemiaa, jotta tutkijat voivat selvittää miten molekyylit muodostuvat ja kehittyvät avaruudessa.
Katalyysi uudessa valossa: mikrotason vuorovaikutukset voivat tehostaa puhtaan energian teknologioita
Uusi tutkimus avaa tarkemman näkymän siihen, miten katalyytit toimivat kemiallisten reaktioiden aikana. Löydös voi auttaa kehittämään tehokkaampia materiaaleja esimerkiksi vihreän vedyn tuotantoon ja kestävämpään kemianteollisuuteen.