Itsenäinen innovaatiokyky häviää evoluutiossa
Henrik Sievers paikallisti strategisen markkinoinnin alan väitöskirjassaan “Dominant designs in complex technological systems – A longitudinal case study of a telecom company 1980–2010” innovaatioiden päälähteitä ja prosesseja, jotka mahdollistavat yrityksen johdolle kaupallisesti menestyneiden innovaatioiden (dominant design) hallinnan.
Sievers havaitsi, että kun toimiala kehittyy avoimemmaksi ja horisontaaliseksi, innovaatioiden lähteet muuttuvat tutkimus- ja tiedelähtöisistä asiakas- ja markkinaorientoituneiksi. Horisontaalisella viitataan tilanteeseen, jossa aiemmin yhden yhtiön vastuulla ollutta tuotetta tai palvelua tekeekin monenlaisia erityyppisiä yrityksiä ja toimijoita, jopa eri toimialoilta. Samalla vakiintuneen monituoteyrityksen rooli usein pienenee ja toimittajien ja alihankkijoiden sekä markkinarakoyritysten rooli kasvaa.
Sen sijaan että puhuttaisiin vain yhden tuotteen luonnista, Sieversin mukaan pitääkin ottaa huomioon toimialan muuttuminen, joka mahdollistaa uuden teknologian omaksumisen ja kaupallistamisen yli teknologisten raja-aitojen. Tämä tarkoittaa väistämättä yksittäisen yrityksen ja vakiintuneen toimialan innovaatiokyvykkyyden rapautumista.
Sopeutujat selviävät voittajina
Väitöstutkimuksessaan Sievers selvitti myös, kuinka yritysten sopeutumisprosessi muuttuu toimialan evoluutiossa. Aihe on ajankohtainen sekä meillä että maailmalla, kun rakenteelliset muutokset ravisuttavat yrityksiä, toimialoja ja kokonaisia maita. Suomea ovat koetelleet erityisen paljon paperiteollisuuden alamäki sekä Nokian markkina-aseman mureneminen. Mikä sopeutumisessa sitten on avainasemassa?
Sopeutuminen onnistuu parhaiten tunnistamalla teknologiat, joilla on kyky tyydyttää mahdollisimman monia asiakastarpeita.
– Ennen yritys sopeutui alkavaan kilpailuun etsimällä uutta teknologiaa, tuotteistamalla sen itse menestystuotteiksi sekä kehittämällä tuotteiden laatua sekä asiakasprosessien osaamista. Tänä päivänä sopeutuminen onnistuu parhaiten tunnistamalla teknologiat, joilla on kyky tyydyttää mahdollisimman monia asiakastarpeita ja herättämällä innovaattoreiden, eli tuote- ja palvelukehittäjien kiinnostus. Prosessiosaaminen, oikeat kumppanit ja oman paikan tunnistaminen arvoverkossa ovat tärkeitä menestystekijöitä, Sievers kiteyttää.
äöپܳܲ
KTM Henrik Sieversin markkinoinnin aineeseen kuuluva väitöskirja “Dominant designs in complex technological systems – A longitudinal case study of a telecom company 1980–2010” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun PwC-salissa (Runeberginkatu 22–24, Chydenia-rakennus) perjantaina 15.5.2015 klo 12.00.
Vastaväittäjänä toimii professori Rami Olkkonen (Turun kauppakorkeakoulu) ja kustoksena Henrikki Tikkanen (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu).
äپٴᲹ:
Henrik Sievers
sievers.henrik@gmail.com
p. 040 507 0025
Lue lisää uutisia
Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.