Uutiset

Itsenäinen innovaatiokyky häviää evoluutiossa

Toimialan kehittyessä asiakkaat ja markkinat korvaavat tutkimuksen ja tieteen innovaatioiden lähteinä, tuore väitöstutkimus ehdottaa.

Henrik Sievers paikallisti strategisen markkinoinnin alan väitöskirjassaan “Dominant designs in complex technological systems – A longitudinal case study of a telecom company 1980–2010” innovaatioiden päälähteitä ja prosesseja, jotka mahdollistavat yrityksen johdolle kaupallisesti menestyneiden innovaatioiden (dominant design) hallinnan.

Sievers havaitsi, että kun toimiala kehittyy avoimemmaksi ja horisontaaliseksi, innovaatioiden lähteet muuttuvat tutkimus- ja tiedelähtöisistä asiakas- ja markkinaorientoituneiksi. Horisontaalisella viitataan tilanteeseen, jossa aiemmin yhden yhtiön vastuulla ollutta tuotetta tai palvelua tekeekin monenlaisia erityyppisiä yrityksiä ja toimijoita, jopa eri toimialoilta. Samalla vakiintuneen monituoteyrityksen rooli usein pienenee ja toimittajien ja alihankkijoiden sekä markkinarakoyritysten rooli kasvaa.

Sen sijaan että puhuttaisiin vain yhden tuotteen luonnista, Sieversin mukaan pitääkin ottaa huomioon toimialan muuttuminen, joka mahdollistaa uuden teknologian omaksumisen ja kaupallistamisen yli teknologisten raja-aitojen. Tämä tarkoittaa väistämättä yksittäisen yrityksen ja vakiintuneen toimialan innovaatiokyvykkyyden rapautumista.

Sopeutujat selviävät voittajina

Väitöstutkimuksessaan Sievers selvitti myös, kuinka yritysten sopeutumisprosessi muuttuu toimialan evoluutiossa. Aihe on ajankohtainen sekä meillä että maailmalla, kun rakenteelliset muutokset ravisuttavat yrityksiä, toimialoja ja kokonaisia maita. Suomea ovat koetelleet erityisen paljon paperiteollisuuden alamäki sekä Nokian markkina-aseman mureneminen. Mikä sopeutumisessa sitten on avainasemassa?

Sopeutuminen onnistuu parhaiten tunnistamalla teknologiat, joilla on kyky tyydyttää mahdollisimman monia asiakastarpeita.

– Ennen yritys sopeutui alkavaan kilpailuun etsimällä uutta teknologiaa, tuotteistamalla sen itse menestystuotteiksi sekä kehittämällä tuotteiden laatua sekä asiakasprosessien osaamista. Tänä päivänä sopeutuminen onnistuu parhaiten tunnistamalla teknologiat, joilla on kyky tyydyttää mahdollisimman monia asiakastarpeita ja herättämällä innovaattoreiden, eli tuote- ja palvelukehittäjien kiinnostus. Prosessiosaaminen, oikeat kumppanit ja oman paikan tunnistaminen arvoverkossa ovat tärkeitä menestystekijöitä, Sievers kiteyttää.

äöپܳܲ

KTM Henrik Sieversin markkinoinnin aineeseen kuuluva väitöskirja “Dominant designs in complex technological systems – A longitudinal case study of a telecom company 1980–2010” tarkastetaan Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun PwC-salissa (Runeberginkatu 22–24, Chydenia-rakennus) perjantaina 15.5.2015 klo 12.00.

Vastaväittäjänä toimii professori Rami Olkkonen (Turun kauppakorkeakoulu) ja kustoksena Henrikki Tikkanen (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu).

äپٴᲹ:
Henrik Sievers
sievers.henrik@gmail.com
p. 040 507 0025

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Saija Simola
Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Laaja selvitys OmaKannasta kertoo: Potilastiedot voivat loukata – etenkin mielenterveyteen hoitoa saaneet herkkiä sanavalinnoille

Virheet, epäkunnioittava kieli ja tarpeettomaksi koettu tieto voivat loukata sähköisissä potilastiedoissa.
Abstrakti lähikuva värikkäästä lasista, jossa on pyörteisiä kuvioita oranssin, sinisen ja violetin sävyissä.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tohtoriopintojen uusi THOPS-työkalu julkaistaan 18.5.

Tohtoriopiskelijoiden henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemiseen ja käsittelyyn uusi työkalu tohtoriopiskelijoille ja vastuuprofessoreille
Kauppakorkeakoulun promootiokulkue 2022
Mediatiedotteet, Yliopisto Julkaistu:

Kauppakorkeakoulun juhlava promootio näkyy Töölön katukuvassa toukokuussa

Arvokas juhla järjestetään viiden vuoden välein. Yleisö voi seurata näyttävää promootiokulkuetta Töölössä perjantaina 22. toukokuuta iltapäivällä.
Abstrakti sininen laite, jossa hehkuva oranssi ritilä ja palkki kahden suorakulmion välissä
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkijat mittasivat tseptojoulen, eli energiamäärän, jolla punasolu liikkuu nanometrin

Uusi tapa mitata äärimmäisen pieniä energiamääriä voi tehostaa esimerkiksi kvanttitietokoneita ja pimeän aineen metsästystä.