Uutiset

James Webb -teleskoopin huikeita galaksikuvia nyt kaikkien saatavilla

COSMOS Web -hanke on kartoittanut osan syvästä avaruudesta tarkemmin kuin koskaan aiemmin.
Kuusi kuvaa James Webb -teleskoopilla, jotka esittävät galaksijoukkoja.
COSMOS Web -luettelosta valitut kirkkaimmat galaksijoukot, jotka ovat syntyneet noin 1–11 miljardia vuotta sitten. Kuva: Gozaliasl, Kartaltepe, Casey, Koekemoer, Franco — Aalto/RIT/UT Austin/IAP/CANDIDE/COSMOS Web

Aalto-yliopiston tutkijat ovat olleet keskeisessä roolissa maailman suurimman varhaisen maailmankaikkeuden galaksiluettelon kokoamisessa. Nyt nämä ainutlaatuiset James Webb -avaruusteleskoopin ottamat kuvat ja niihin liittyvät tiedot on . 

-hanke on kartoittanut osan syvästä avaruudesta tarkemmin kuin koskaan aiemmin. Kartoituksessa tallennettiin myös joitakin universumin harvinaisimmista kohteista. Kuvat ja tiedot ovat nyt kaikkien ulottuvilla helposti haettavassa muodossa. Ne tarjoavat tutkijoiden lisäksi opiskelijoille, opettajille ja tiedeharrastajille mahdollisuuden tutkia maailmankaikkeuden varhaisvaiheita omin silmin.

”James Webb -teleskoopin herkkyys antaa meille mahdollisuuden nähdä paljon himmeämpiä ja kaukaisempia galakseja kuin koskaan ennen. Näin pystymme näkemään galakseja myös hyvin varhaisesta maailmankaikkeudesta ja tutkimaan niiden ominaisuuksia yksityiskohtaisesti. Saamamme datan laatu on paljon parempi kuin osasimme odottaa", sanoo COSMOS Web -hankkeen johtava tutkija, apulaisprofessori Jeyhan Kartaltepe Rochester Institute of Technology -yliopistosta.

Mukana tässä kaikkiaan 95 kansainvälisen yliopiston ja tutkimuslaitoksen yhteisjulkaisussa on myös kaksi Aalto-yliopiston astrofysiikan tutkija Ghassem Gozaliaslin johtamaa artikkelia, jotka valottavat COSMOS2025-luettelon tieteellistä merkitystä.

“Tämä julkaisu on merkittävä askel tieteen ja yhteiskunnan kannalta. Se tuo kaikkien ulottuville pääsyn varhaiseen universumiin, ja antaa mahdollisuuden tutkia kosmista alkuperäämme interaktiivisesti”, sanoo Gozaliasl.

Gozaliasl pitää erityisen jännittävänä, että tutkijat Suomesta ovat osaltaan vaikuttaneet tähän ponnistukseen ja korostaa, että tällainen globaali yhteistyö ja avoin tiede muokkaavat ja mahdollistavat myös tulevaisuuden löytöjä.

Gozaliaslin uusin tutkimus keskittyy siihen, miten galaksit kasvavat ja kehittyvät kosmisen ajan kuluessa, hyödyntäen James Webb -teleskoopin ennennäkemättömiä kuvantamisominaisuuksia ja moderneja koneoppimisen työkaluja.

“Teleskoopin sekä COSMOS Webin kartoituksen ansiosta voimme nyt jäljittää, kuinka galaksit lopettavat tähtien synnyn, muuttuvat rakenteeltaan ja miten ympäristö muovaa näitä prosesseja kosmisella aikajänteellä. Tekoälyllä voimme jopa ennustaa galaksien ominaisuuksia”, sanoo Gozaliasl.

äپٴᲹ . Teleskoopin kuvat löytyvät

Galaksiryhmä useiden tähtien ja galaksien ympäröimänä tummalla taustalla, keskellä suuri magentanvärinen pilvi.

Tähtitieteilijät kuvasivat maailmankaikkeuden varhaisimpia galakseja

Havaintojen avulla voidaan tutkia galaksiryhmien kehitystä viimeisen 12 miljardin vuoden ajalta.

Uutiset
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

#1 yliopisto Suomessa (QS World University Rankings) punaisella taustalla.
Yliopisto Julkaistu:

Aalto-yliopisto jälleen Suomen ykkönen QS:n yliopistovertailussa

Maailman yliopistoista Aalto oli sijalla 114.
Henkilö kävelee värikkään tiiliseinällä olevan muraalin ohi, katuvalot ja sähkölaitteet yläpuolellaan.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Yliopisto Julkaistu:

Uusia akatemiatutkijoita ja akatemiahankkeita

Suomen Akatemian akatemiatutkijan ja -hankerahoituksen sai yhteensä 44 aaltolaista tutkijaa – onnittelut kaikille!
Aalto-yliopistolla kaksi lippua: sateenkaarilippu ja keltainen lippu. Taustalla moderni rakennus ja vihreitä puita.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus: Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille myönteiset yritykset ovat selvästi innovatiivisempia

Tutkimuksen mukaan LGBTQ+- eli sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöille myönteinen henkilöstöpolitiikka voi merkittävästi vauhdittaa innovaatioiden syntymistä yhdysvaltalaisissa yrityksissä.
Kaksi vaaleaa puista jakkaraa, joista toinen on suorakulmainen ja toinen pyöreä, neutraalia taustaa vasten.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto-yliopiston Puustudion tulevaisuuden visiot Suomen arvokkaimmasta puusta esittäytyvät Suomen metsämuseo Lustossa

Visakoivu – Pirun puristama puu -näyttely on esillä Lustossa 15.3.2026 saakka.