Uutiset

Juice-luotain lähti tutkimaan elämän edellytyksiä Jupiterin kuissa – mukana myös suomalaista tutkimuslaitetekniikkaa

Euroopan avaruusjärjestö ESA:n ensimmäinen Jupiter-luotain oli määrä laukaista matkaan torstaina 13. huhtikuuta, mutta sää ei ollut laukaisulle suosiollinen. Uusi yritys koitti perjantaina 14. huhtikuuta. Matka Jupiteriin kestää noin kahdeksan vuotta.
Piirroskuva luotaimesta avarauudessa ohittamassa Ganymedes-kuuta.
Hahmotelma Juice-luotaimen Ganymedes-kuun ohilennosta. Ganymedes on Jupiterin suurin kuu ja sillä on jäinen pinta, jonka alla on oletettavasti valtameri. Kuva: Aalto-yliopisto / Space Walk VR-ohjelma (Ganymedes: NASA / Juice-luotain: ESA)

Jupiter Icy Moons Explorerin eli Juice-luotaimen tutkimuskohteena ovat Galilein kuiksi kutsutut Jupiterin suurimmat kuut Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto.

Luotain selvittää elämän edellytyksiä erityisesti Europa-, Ganymedes- ja Kallisto-kuissa, joiden jäisen kuoren alla uskotaan olevan valtameria. Näihin vedestä muodostuneisiin valtameriin on liuennut mineraaleja kuiden kiinteistä sisäosista. Vuorovesivoimien antama lämpöenergia ja mineraalinen virtaava vesi tekevätkin kuista otolliset ympäristöt mahdolliselle Maan kaltaiselle elämälle aurinkokunnassamme.

PEP-hiukkasmittalaite poimii kuista pakenevia hiukkasia

Juice-luotain on yksi ESA:n kalleimmista ja suurimmista avaruusluotainhankkeista. Suomalaistutkijat Aalto-yliopistossa ja Ilmatieteen laitoksella ovat olleet mukana rakentamassa PEP-mittalaitetta, joka tutkii kuiden pinnoista irtoavia sekä niihin iskeytyviä hiukkasia.

Kuihin iskeytyvät hiukkaset möyhentävät niiden jäistä pintaa irrottaen siitä pintamateriaalia. PEP mittaa hiukkassuihkujen irrottamaa materiaalia ja antaa näin arvokasta lisätietoa kuiden mineraaleista.

Hiukkassuihkut tekevät kuiden pinnasta epäotollisen elämälle. Sen sijaan kuiden sisällä oletettavasti kymmenien kilometrien paksuinen jääkerros ja valtameri tarjoavat suojaa mahdolliselle elämälle. Myös Juice-luotain ja sen mittalaitteet ovat tarvinneet vahvan metallisuojauksen Jupiteria kiertäviltä erittäin nopeilta hiukkasilta.

Mittalaitteita testataan matkan aikana

Luotaimen 12 mittalaitetta antavat vuodesta 2031 alkaen ainutlaatuista tietoa Jupiterista ja sen lähiympäristöstä, josta on tällä hetkellä löydetty lähes sata kuuta.

”Mittalaiteryhmämme ei kuitenkaan ole toimettomana ennen kesällä 2031 tapahtuvaa Jupiteriin saapumista”, toteaa Aalto-yliopiston avaruustieteen ja -tekniikan professori Esa Kallio, joka vastaa Suomen työosuuden valmistumisesta ESA:lle.

Juice tekee kahdeksan vuoden matkansa aikana kolme Maan ohilentoa ja yhden Venuksen ohilennon, jota antavat hyvät mahdollisuudet mittalaitteiden testaamiseen.

”Olemme myös suunnitelleet aurinkotuulimittauksia, sekä yhteismittauksia muiden aurinkokuntaa tutkivien luotainten kanssa, kuten ESA:n Aurinkoa tutkivan Solar Orbiter -luotaimen kanssa”, kertoo Kallio PEP-ryhmän tulevien vuosien tutkimustoiminnasta.

Kun yksi sekunti ratkaisee

Juice oli määrä laukaista matkaan Ranskan Guayanan avaruuskeskuksesta Kourousta torstaina 13. huhtikuuta. Mutta siinä missä matka Jupiteriin vie vuosikausia, luotaimen matkaanlähtö on puolestaan sekuntipeliä: laukaisun aikaikkuna on vuorokaudessa vain yhden sekunnin mittainen.

Luotainta kuljettavan Ariane 5 -kantoraketin on lähdettävä matkaan tarkalleen tietyllä sekunnilla, koska juuri tuolla hetkellä Juicen on mahdollista saada tarvitsemaansa lisävauhtia Maan kiertoliikkeeseen nähden oikeassa linjassa olevilta planeetoilta.

Torstaina epäsuosiolliseksi osoittautunut sää esti tuon aikaikkunan hyödyntämisen, joten matkaanlähtöä yritettiin uudelleen perjantaina 14. huhtikuuta. Sää suosi laukaisua perjantaina, ja Juice lähti matkaan kello 15.14 Suomen aikaa. Uusille yrityksille olisi ollut joitain mahdollisuuksia vielä huhtikuussa. Huhtikuun jälkeen seuraava otollinen laukaisuperiodi olisi ollut elokuussa.

Luotain tekee 12 Ganymedesin ohilentoa

Juicen päätutkimuskohde pitkällä matkallaan on aurinkokuntamme suurin kuu, Ganymedes. Se on poikkeuksellinen kuu jo kokonsa vuoksi, sillä se on jopa Merkurius-planeettaa suurempi. Myös Ganymedesillä on jäinen pinta, jonka alla on oletettavasti valtameri. Lisäksi se on ainoa kuu, jolla on oma sisäinen magneettikenttä.

Luotain tekee kaikkiaan 12 Ganymedesin ohilentoa, joiden jälkeen se alkaa kiertää Ganymedesta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun yksikään luotain kiertää jotain muuta kuuta kuin omaa kuutamme.

Juice-luotaimen arvokas tutkimusmatka päättyy vuonna 2035, jolloin se lopulta iskeytyy Ganymedesin pintaan.

Havainnekuva luotaimesta kuun ohilennolla, toisessa reunassa kuusi kuvaa mittalaitteen osista.
Yksi Juice-luotaimen mittalaitteista on PEP-hiukkasmittauslaitepaketti, joka koostuu kuudesta itsenäisestä mittalaitteesta. Kuva: Aalto-yliopisto (JDC & JNA: IRF Kiiruna / JEI: MPS H. Fiscer / NIM: University of Bern / JENI & JoEE: Johns Hopkins APL)

Particle Environment Package -mittalaite

  • Suomen PEP-mittalaiterakentaminen on Aalto-yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöhanke.
  • Laitteen suunnittelu aloitettiin 15 vuotta sitten ja se hyväksyttiin mukaan Juice-luotaimeen kymmenen vuotta sitten helmikuussa 2013.
  • Suomen vastuulla oli PEP:in neljän eurooppalaisen mittalaitteen päätietokone ja siinä oleva tietokoneohjelmisto.
  • Työ sai rahoitusta Euroopan avaruusjärjestö ESA:lta.
  • PEP-mittalaitteen rakentamiseen osallistui yli 15 Euroopan maata, Yhdysvallat ja Japani.

Lisätietoa PEP:istä: 

Videoanimaatio Juice-luotaimen Ganymedes-kuun ohilennosta ladattavissa Aallon materiaalipankista:  Video: Aalto-yliopisto / Space Walk VR

Kuvat ja videon on tehty Aalto-yliopiston Space Walk -virtuaalitodellisuusohjelmalla, jonka VR-version voi ladata App Labista ja jonka Windows-version voi ladata sivulta 

äپdz:

Aalto-yliopisto:

Esa Kallio, professori

esa.kallio@aalto.fi

Ilmatieteen laitos:

Maria Genzer, planeetta- ja avaruusteknologiatutkimuksen ryhmäpäällikkö

maria.genzer@fmi.fi

Ari-Matti Harri, tutkimusprofessori

ari-matti.harri@fmi.fi

Avaruusprofessorin data on neljännesvuosisadan päässä

Merkuriukseen ja Jupiteriin mittalaitteita lähettävällä Esa Kalliolla on lapsenmielisyyttä ja sopivasti omapäisyyttä.

Lue lisää
Esa Kallio
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Iris Seitz
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Iris Seitz palkittiin uran alkuvaiheen poikkeuksellisista saavutuksista

Professori Mauri Kostiaisen entinen tohtoriopiskelija, tohtori Iris Seitz, on palkittu vuoden 2026 Robert Dirks Molecular Programming Prize -palkinnolla työstään, joka koskee ohjelmoitavia proteiinirakenteita nukleiinihappo-origamin avulla.
Sami Lauronen, Axel Hedman, Eero Virmavirta, Olli Latvakoski, Elina Heikkila.jpg
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Perustieteiden korkeakoulu palkitsi vuoden 2025 parhaat väitöskirjat ja diplomityöt

Perustieteiden korkeakoulussa valmistui 2025 kaiken kaikkiaan 71 tohtoritutkintoa ja 607 maisteritutkintoa. Korkeakoulu palkitsi seitsemän väitöskirjaa ja kuusi diplomityötä.
Two women smiling talking to each other at one of Aalto Startup Center's event
Kampus, Mediatiedotteet Julkaistu:

Startupit menestyvät vastatuulessakin – Aalto Startup Centerin nopean kasvun yritysten liikevaihto kasvoi 355 prosenttia kolmessa vuodessa

Aalto Startup Centeristä ponnistaneet kasvuyritykset jatkavat vahvaa kasvua haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Nopeimmin kasvaneiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto nousi 56,95 miljoonaan euroon vuonna 2024.
Kuormittavinta on kännykän jatkuva vilkuilu ja toistuva viestittely pitkin päivää. Kuva: Matti Ahlgren, Aalto-yliopisto.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Unohda ruutuaika, kuormitus syntyy puhelimen toistuvasta räpläämisestä

Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät pitkittäistutkimuksessaan, mikä kuormittaa digilaitteiden käyttäjiä eniten. Yllättäen kuormittavinta ei ole laitteiden käyttöaika, vaan toistuva käyttö lyhyissä pätkissä – se kuormittaa enemmän kuin pitkä ruutuaika.