Uutiset

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu käynnistyi

Kokeilua seuraava tutkimus selvittää, parantaako esiopetuksen aloittaminen 5-vuotiaana lasten oppimisen tasa-arvoa ja kouluvalmiuksia. Kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun osallistuu noin 15 000 ja verrokkiryhmään noin 20 000 lasta.
Lapsia kirjoittamassa
Seurantatutkimuksessa arvioidaan lasten luku- ja laskutaidon valmiuksia, sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa 5- ja 6-vuotiaina sekä perusopetuksen alussa. Kuvituskuva Pixabay

Noin tuhannessa Suomen varhaiskasvatusyksikössä käynnistyi syksyllä 2021 kokeilu, jonka tarkoitus on selvittää, miten esiopetuksen pidentäminen kaksivuotiseksi vaikuttaa lasten oppimisen valmiuksiin, sosiaalisiin taitoihin ja psyykkiseen hyvinvointiin. Kokeilun järjestää opetus- ja kulttuuriministeriö. Aalto-yliopiston taloustieteen laitos on ollut tiiviisti mukana kokeilun suunnittelussa ja toteutuksessa alusta alkaen.

Kokeilun tuloksia seuraavassa monitieteisessä tutkimuksessa ovat mukana myös Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT sekä Jyväskylän, Helsingin ja Turun yliopistot. Tutkimushanketta johtaa taloustieteen apulaisprofessori Matti Sarvimäki Aalto-yliopistosta.

”Suomen koulutusjärjestelmä on käymässä läpi suurinta uudistusta sitten 1970-luvun peruskoulureformin. Ensimmäinen muutos oli oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle. Esiopetuksen aloitusiän aikaistaminen olisi toinen. Ennen sen toteuttamista selvitetään, miten esiopetuksen pidentäminen vaikuttaisi lasten oppimisen valmiuksiin”, Sarvimäki sanoo.

Luotettavaa vaikutusten arviointia

Kaksivuotiseen esiopetuskokeiluun osallistuu noin 15 000 5-vuotiasta eri esiopetusyksiköistä. Tutkimuksen verrokkiryhmänä on 20 000 lasta, jotka aloittavat esiopetuksen nykykäytännön mukaan 6-vuotiaana. Sarvimäki kertoo, että kokeilu- ja verrokkiryhmät valikoituivat satunnaisesti ja tasapuolisesti ympäri Suomea.

”Tyypillisesti kokeiluita on järjestetty siten, että mukaan lähtevät kunnat, jotka muutenkin ovat innokkaita kehittämään toimintaansa. Tämä tekee vaikutusten luotettavasta arvioinnista mahdotonta, sillä tutkijat eivät pysty erottelemaan kokeiltavan asian ja kunnan yleisen kehityshalukkuuden merkitystä toisistaan.”

Tässä tutkimuksessa kohde- ja verrokkiryhmät on muodostettu satunnaistamalla. Näin ne ovat esiopetuksen pituutta lukuun ottamatta kaikin puolin keskimäärin samankaltaisia kertoo VATT:n tutkija Ramin Izadi, joka työskenteli kokeilun suunnittelun parissa myös Aallon jatko-opiskelijana.

”Mahdolliset ryhmien väliset erot perusopetuksen alussa kertovat siksi luotettavasti nimenomaan esiopetuksen pituuden vaikutuksesta.”

Viisaat päätökset ovat sitä todennäköisempiä, mitä paremmin yhteiskunnallisten investointien vaikutukset tunnetaan.

Matti Sarvimäki

Seurantatutkimuksessa arvioidaan lasten luku- ja laskutaidon valmiuksia, sosiaalisia taitoja ja itsetuntoa 5- ja 6-vuotiaina sekä perusopetuksen alussa. Tutkimukseen osallistuvat Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopiston kasvatustieteen ja psykologian asiantuntijat ovat vastanneet arviointien suunnittelusta. Tutkimuksessa kerätään tietoa myös esiopetuksen toteuttamistavoista ja kustannuksista sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja vanhempien kokemuksista.

”Usein uudistuksista päätetään ilman, että niiden vaikutuksia tunnetaan. Opetus- ja kulttuuriministeriö näyttää tässä kansainvälisestikin poikkeuksellista esimerkkiä siitä, miten lasten hyvinvointiin vaikuttavat päätökset pitäisi tehdä”, Sarvimäki kiittää.

Ensimmäinen arviointi valmistuu 2025

Ensimmäinen esiopetuksen vaikuttavuuden arviointi valmistuu vuonna 2025. Tavoite on, että lasten seurantaa jatketaan aikuisikään saakka. Näin selviäisi, näkyvätkö varhennetun esiopetuksen mahdolliset vaikutukset myös myöhemmin vai tasoittuvatko ne koulutaipaleen myötä. Tällainen pitkittäistutkimus olisi myös kansainvälisesti merkittävä.

Sarvimäki sanoo, että kaksivuotinen esiopetus voi olla yksi tapa auttaa lapsia saavuttamaan oma potentiaalinsa.

”Se olisi tärkeää yksilöiden kannalta, mutta myös yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden ja talouden näkökulmasta. Toisaalta pidemmän esiopetuksen vaikutukset saattavat olla niin pieniä, että yhteiskunnan rajallisia resursseja voi olla järkevämpää käyttää muihin tarkoituksiin. Viisaat päätökset ovat sitä todennäköisempiä, mitä paremmin yhteiskunnallisten investointien vaikutukset tunnetaan.”

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu on osa meneillään olevaa opetus- ja kulttuuriministeriön Oikeus oppia -kehittämisohjelmaa, jolla tavoitellaan monin tavoin koulutuksellisen tasa-arvon edistämistä, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön osaston ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen.

”Pidämme erittäin tärkeänä, että tätä noin 30 miljoonan euron kokeilua seurataan ja arvioidaan tutkimusperustaisesti. Kokeilun vaikuttavuuden arvioinnin mahdollistamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet ja tutkijat ovat käyneet vuoropuhelua jo kokeilun suunnitteluvaiheessa. Odotamme kiinnostuksella seurantatutkimuksen tuloksia, joita sitten tulevina vuosina hyödynnämme koulutuspolitiikan kehittämisessä.”

”Kaksivuotisen esiopetuksen vaikutusten arviointi on erittäin tärkeää myös esiopetuksen pedagogisen ja sisällöllisen kehittämisen kannalta”, sanoo Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Marja-Kristiina Lerkkanen.

Helsingin yliopiston akatemiaprofessorin Katariina Salmela-Aron mukaan hanke yhdistää hienosti kasvatustieteellisen, psykologisen ja taloustieteellisen tutkimusperinteen.

”Tällainen yhteistyö on ainutlaatuista ja luo uutta innovatiivista pohjaa laajojen koulu-uudistusten tutkimukseen. On mahtavaa olla tässä äärimmäisen tärkeässä tutkimushankkeessa mukana.”

äپٴᲹ:

Matti Sarvimäki
Apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
puh. 040 304 5515
matti.sarvimaki@aalto.fi

Mervi Eskelinen
Erityisasiantuntija, opetus- ja kulttuuriministeriö
puh. 029 533 0160
mervi.eskelinen@gov.fi

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ihmisiä työskentelemässä pöydän ääressä, kannettavat tietokoneet, muistilaput ja kahvikupit. Yksi henkilö kirjoittaa muistiinpanoja.
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Ilmoittaudu Unite! Training Programme on Sustainability for Prospective Leaders -koulutusohjelmaan

Kansainvälinen verkkokoulutus opiskelijoille, opetushenkilöstölle ja johtajille, jotka haluavat edistää kestävän kehityksen aloitteita omissa organisaatioissaan. Ilmoittaudu viimeistään 13. helmikuuta 2026.
Kolme miestä seisoo sisätiloissa, pukeutuneina rentoihin vaatteisiin. Taustalla on näyttö ja toimistokalusteita.
Nimitykset Julkaistu:

Nikolai Ponomarev, Hossein Baniasadi ja Jorge Velasco aloittivat data-agentteina Kemian tekniikan korkeakoulussa

Data-agentit tukevat koulunsa ja laitostensa tutkijoita tutkimusdatanhallintaan liittyvissä kysymyksissä.
Avoimen tieteen palkinto 2025
Palkinnot ja tunnustukset Julkaistu:

Kansallisen avoimen tieteen vaikuttajapalkinnon sai vuonna 2025 Anne Sunikka

Kansallisen avoimen tieteen vaikuttajapalkinnon sai vuonna 2025 tutkimuspalveluiden OSA-tiimin tiiminvetäjä Anne Sunikka
Kolme ihmistä puistossa, taustalla vuoria. Yksi istuu penkillä, kaksi seisoo maisemaa katsellen.
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Ehdota sisältöä Unite! Widening -koulutussarjaan tutkijoille

Unite!Widening kutsuu Aallon henkilöstöä, opettajia ja tutkijoita mukaan suunnittelemaan uutta, käytännönläheistä koulutussarjaa tutkijoille. Jaa osaamistasi ja rakenna yhteistyötä yliopistojen välillä. Tue tutkijoita kaikissa uravaiheissa. Hakuaika päättyy 2.2.2026.