Kärsivällisyyttä edellyttävät kilpailutoimenpiteet tuottavat parhaiten
Suurimmat voitot piilevät kilpailutoimenpiteissä, joiden tulosvaikutukset näkyvät vasta pitkällä aikavälillä, väittää Aalto-yliopiston, VTT:n ja Virginian yliopiston tutkijoista koostuva tiimi tuoreessa tutkimuksessaan.
Juuri tällaisia investointeja monet yritykset kuitenkin karttavat. Tutkimus osoittaa, että kilpailutoimenpiteiden ja niiden positiivisen tulosvaikutuksen välisen aikaeron pituudella on suora yhteys yritysten investointihalukkuuteen.
‒ Investoinnit tuotekehitykseen ja markkinointiin sitovat organisaation resursseja ja synnyttävät kuluja. Tulokset näkyvät kuitenkin vasta tietyn ajan kuluttua. Havaitsimme, että tämä viive johtaa systemaattiseen ali-investointiin, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Jukka Luoma.
Huteja ja kunnareita
Tutkijoiden mukaan kilpailutoimenpiteillä, joiden tulokset näkyvät nopeasti yrityksen tuloksessa, voi olla vaikea tehdä kovaa tulosta.
‒ Hinnanalennukset ja myynnin lisäämiseen tähtäävät markkinointiviestintäkampanjat ovat houkuttavia kilpailutoimenpiteitä, koska niiden tulosvaikutukset ovat mitattavia ja näkyvät kohtalaisen lyhyellä aikajänteellä. Sama pätee kuitenkin myös kilpailijoihin, jolloin toimenpiteiden tulosvaikutus jää helposti toivottua pienemmäksi, Luoma sanoo.
Tutkijat kehottavatkin yritysjohtajia etsimään kilpailutapoja, joiden liiketoiminnallinen mielekkyys ei ole kilpailijoille itsestään selvää tai saman tien pääteltävissä yrityksen tuloksesta. Kärsivällisyyttä edellyttävät kilpailukeinot ovat vähemmän käytettyjä, ja siksi paremmin tuottavia.
‒ Ilman muuta lähestymistavassa on riskinsä. Voi tulla huteja, mutta myös kunnareita, Luoma pohtii.
Tutkimusryhmä sovelsi laskennallisen mallintamisen menetelmiä tutkiakseen aikaviiveiden merkitystä yritysten välisessä kilpailussa. Laskennallisen mallintamisen avulla voidaan tutkia systemaattisesti monimutkaisia syy-seurausketjuja, kuten yritysten välistä kilpailua.
‒ Tämäntyyppisiä menetelmiä on sovellettu laajasti eri tieteenaloilla, ja niillä on paljon potentiaalia myös liikkeenjohdon monimutkaisten ilmiöiden tarkastelussa, toteaa VTT:n tutkija Sampsa Ruutu.
Tutkimus julkaistiiin tällä viikolla Strategic Management Journalissa. Sama tutkimus sai aiemmin (2014) parhaan strategista johtamista käsittelevän paperin palkinnon European Academy of Management Annual Meeting -konferenssissa.
Tutkimuksen tekoon osallistuivat Jukka Luoma, tutkija Sampsa Ruutu (VTT), professori Adelaide Wilcox King (Virginian yliopisto) sekä professori Henrikki Tikkanen (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu ja Tukholman yliopiston kauppakorkeakoulu).
(onlinelibrary.wiley.com9
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹
Jukka Luoma
Apulaisprofessori, markkinointi
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
puh. 040 353 8412
jukka.luoma@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Aalto-yliopiston tutkija ratkoi väitöskirjassaan Newtonin ajoista asti kutkuttanutta matematiikkapulmaa
Tutkija löysi sivuamisluvulle (engl. kissing number) kolme uutta alarajaa korkeissa ulottuvuuksissa.