Uutiset

Kaupungeille uudet suositukset: viheralueisiin panostamalla lisätään ilmastohyötyjä

Politiikkasuositukset esitellään webinaarissa keskiviikkona 17. toukokuuta. Ennen webinaaria medialle järjestetään lehdistötilaisuus.
Ilmakuva Otaniemen kampusalueen puistosta ja rakennuksista.
CO-CARBON-tutkimushanke tuo esiin, miten viheralueita voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin ilmastoratkaisuna. Hankkeessa julkaistaan kaupungeille suunnatut politiikkasuositukset. Kuva: Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto

Suomen pyrkimys hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä vaatii päästöjen vähentämisen lisäksi myös hiilinielujen kasvattamista. Kaupunkialueilla hiilinielujen kasvattamisessa olennaisessa roolissa on kaupunkivihreä – eli kaupunkien viheralueet metsistä ja niityistä rakennettuihin puistoihin, katuistutuksiin ja pihoihin.

Monialaisessa CO-CARBON-tutkimushankkeessa tuodaan nyt esille, miten viheralueita voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin monihyötyisenä ilmastoratkaisuna. Hankkeessa julkaistaan keskiviikkona 17. toukokuuta Suomen kaupungeille suunnatut politiikkasuositukset, joiden keskiössä on hiiliviisaus.

Hiiliviisaus on kiteytetty viiteen keinoon, joiden avulla voidaan parantaa viherrakenteen hiilensidontaa, turvata hiilinieluja kaupunkikehittämisessä ja kehittää vähäpäästöisiä rakentamisen ja hoidon menetelmiä – ja samanaikaisesti tuottaa myös muita elintärkeitä ekosysteemipalveluja. Hankkeessa annetaan kaupungeille konkreettisia suosituksia kaupunkivihreän ilmastohyötyjen edistämiseen päätöksenteon eri tasoilla.

CO-CARBON-hankkeen hiiliviisauden kulmakivet:

1)      kaupunkivihreän monihyötyinen hiilikädenjälki,

2)      vihreän määrä, laatu ja elinkaari,

3)      rakentamisen ja hoidon hiiliviisaat käytännöt,

4)      sosiaalinen kestävyys osana ilmastoratkaisuja ja

5)      ilmastohyötyjä edistävät ohjauskeinot. 

CO-CARBON-hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Hankkeessa mitataan ja mallinnetaan kaupunkivihreän hiilensidontakykyä sekä luodaan käytännön keinoja hiiliviisaan kaupunkivihreän suunnitteluun, toteutukseen ja kunnossapitoon.

Hankkeeseen osallistuvat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto, Ilmatieteen laitos, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Kööpenhaminan yliopisto. Ratkaisuja kehitetään yhteistyössä kaupunkien, yritysten, asiantuntijajärjestöjen ja asukkaiden kanssa.

Politiikkasuosituksia esitellään webinaarissa keskiviikkona 17. toukokuuta klo 9.30–11.00.

Ennen webinaaria järjestetään Teamsissa lehdistötilaisuus 17. toukokuuta klo 8.45–9.15. Erillinen ilmoittautuminen 15. toukokuuta mennessä median edustajille ranja.hautamaki@aalto.fi

Politiikkasuositukset julkaistaan CO-CARBON-hankkeen sivulla 15. toukokuuta 2023

Ranja Hautamäki

Professori, Aalto-yliopisto / CO-CARBON-hankkeen varajohtaja

Leena Järvi

Professori, Helsingin yliopisto / CO-CARBON-hankkeen johtaja
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Ihmisiä kokoontuneena modernin rakennuksen ulkopuolella, jossa on pyöreitä ikkunoita. Taustalla puita ja vihreää ruohoa.
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Ilmoittaudu Transregional Online Living Labs Day 2026 -tapahtumaan

Osallistu Unite!-yliopistoallianssin kansainväliseen verkkokonferenssiin ja tutustu siihen, miten yliopistokampusten Living Labs -ympäristöt (ns. elävät laboratoriot) yhdistävät tutkimuksen, opetuksen ja käytännön.
Lähikuva erilaisista elektroniikkajätteistä, kuten piirilevyistä, johdoista ja metallinpaloista eri väreissä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

VTT, Aalto-yliopisto ja GTK: Näin mineraalitalouden miljardien kasvupotti saadaan Suomeen

Suomi nousee mineraalitalouden kärkeen uusilla tutkimusavauksilla ja tiiviimmällä yhteistyöllä.
Kyltti lukee 'Made in Aalto University' ja alla iso 'A'. Läpinäkyvät kuplatuolit etualalla.
Yliopisto Julkaistu:

Tutkimuksesta pörssiyritykseksi – näin Aalto rakensi kaupallistamismallin, joka palkitsee keksijät ja synnyttää uusia toimialoja

Aallon kaupallistamismalli on sijoittajaystävällinen, julkisen rahoituksen sääntöjen mukainen ja työtä tehdään vaikuttavuus edellä.
Mikroskooppikuva toukasta, punaiset ja siniset ääriviivat osoittavat uintiliikettä. Mittakaava 0,3 mm.
Mediatiedotteet Julkaistu:

“Mesoskaalan” uimarit voivat avata tien kehon sisäisille lääkeroboteille

Tutkijat ovat selvittäneet, miten pienet eliöt rikkovat fysiikan lakeja uidakseen nopeammin. Löytö voi auttaa esimerkiksi lääkkeitä annostelevien robottien kehittämisessä.