Käyttöliittymien suunnittelu uusiksi
 
  Tietokoneavusteisessa käyttöliittymäsuunnittelussa yhdistyvät tietokoneen ja ihmisen parhaat puolet. Onnistuessaan projekti mahdollistaa käytettävien käyttöliittymien toteuttamisen puoliautomaattisesti ja aikaisemmasta kokemuksesta riippumatta.
– Olen tutkinut tutkimusryhmäni kanssa optimointiin liittyviä mahdollisuuksia vuodesta 2011 alkaen Saksassa Max Planck -instituutissa. Nyt olen perustamassa Aalto-yliopistoon uutta tutkimusryhmää, jossa tulee työskentelemään muun muassa optimointiin, vuorovaikutussuunnitteluun ja mallintamiseen erikoistuneita tutkijoita, professori Oulasvirta kertoo.
Tutkimuksessa yhdistyvät laskennalliset tieteet ja psykologia. Tutkimuksen tavoitteena on parantaa matemaattisilla optimointialgoritmeillä käyttöliittymiä.
– Laskennalliset menetelmät voivat auttaa suunnittelijoita erityisesti hyvin tunnetuissa suunnittelutehtävissä ja näin vapauttaa heidän resurssejaan uusien ja luovuutta vaativien ongelmien ratkaisuun.
Laskennallisesti voidaan taata suunnitelman korkea laatu ja voimme myös löytää sen kaikkein parhaimman käyttöliittymän annettuun ongelmaan. 
Optimointi sovellettavissa useisiin käyttöliittymiin
Sovellusalueita ovat periaatteessa mitkä tahansa käyttöliittymät.
– Projektissa tutkimme muun muassa älypuhelinten sovellusvalikoita, näppäimistöjä, elekäyttöliittymiä ja autojen vuorovaikutteisen median käyttöliittymiä, Oulasvirta kertoo.
Keskeisin tutkimushaaste on ihmisen monimuotoisuuden esittäminen matemaattisina malleina.
– Tiedämme paljon esimerkiksi siitä, miten ihmiset navigoivat valikoissa, miksi joskus kohteen löytäminen on helppoa ja joskus kiusallisen vaikeaa. Haaste on saada tämä tietämys ilmaistua tietokoneelle, joka voi näin auttaa suunnittelijaa luomalla käyttöliittymiä.
Malleissa sovelletaan psykologiassa ja biomekaniikassa kehitettyjä teorioita ihmisen havainnosta, oppimisesta, ajattelusta ja motorisesta suorituksesta, ja ne ennustavat esimerkiksi kuinka kauan erilaisten komentojen etsiminen jostakin valikkojärjestelmästä kestää.
Euroopan tiedeneuvosto (ERC) on myöntänyt noin 1,5 miljoonan euron ERC Starting Grant rahoituksen viideksi vuodeksi Aalto-yliopiston professori Antti Oulasvirralle. Euroopan tiedeneuvosto rahoittaa tutkijalähtöistä korkeatasoista perustutkimusta. ERC Starting Grant rahoitus on suunnattu uran alkuvaiheessa oleville tutkijoille, jotka perustavat itsenäisiä tutkimusryhmiä seitsemän vuoden kuluessa tohtorintutkinnon jälkeen.
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
 Professori Antti Oulasvirta
 p. 050 384 1561
antti.oulasvirta@aalto.fi
 Aalto-yliopiston sähkötekniikan korkeakoulu
Lue lisää uutisia
 
  Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin
Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely. 
  Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä. 
  Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät. 
   
           
           
           
           
           
          