Keinoverisuonista ilmanpuhdistimiin – näin biomateriaalit lisäävät hyvinvointia
1. Uusista puupohjaisista biomateriaaleista voidaan valmistaa korkealaatuisia ja turvallisia lääketieteen tuotteita. Esimerkiksi bakteeriselluloosa on lupaava materiaali muun muassa implantteihin, haavasiteisiin ja keinoverisuoniin.
2. Biomateriaaleja voidaan hyödyntää ilman- ja vedenpuhdistusjärjestelmissä. Ne parantavat järjestelmien tehoa ja alentavat niiden kustannuksia.
3. Biomateriaaleista saadaan vahvoja, imukykyisiä ja biohajoavia tuotteita henkilökohtaisen hygienian hoitoon. Ne myös parantavat ja ylläpitävät rasvojen, voiteiden ja emulsioiden koostumusta.
4. Termoplastinen eli lämpömuovautuva selluloosa sopii esimerkiksi elintarvikepakkauksiin. Muovin tavoin se estää veden ja kosteuden tunkeutumisen pinnan läpi ja parantaa tuotteen säilyvyyttä. Selluloosa on materiaalina turvallinen, uusiutuva ja kierrätettävä.
5. Puusta voidaan eristää monia terveellisiä aineita, kuten bioaktiivisia yhdisteitä, joista voidaan kehittää terveyttä edistäviä elintarvikkeita. Kasvipohjainen nanoselluloosa on lupaava materiaali ruuan koostumuksen parantamiseen: luonnollisena ja turvallisena lisäaineena sillä on käyttömahdollisuuksia sakeutusaineena ja kuohkeuden lisääjänä elintarvikkeissa, kuten jäätelössä ja jugurtissa.
Biopohjaisten materiaalien professori Orlando Rojas
Puhtaasta energiasta räätälöityyn lääketieteeseen – uusi kirja kertoo yliopiston vaikuttavuudesta
Aaltovaikutus on kunnianosoitus kymmenien tutkijoiden kunnianhimoiselle ja tinkimättömälle työlle.
Lue lisää uutisia
Muotoilun rooli korostuu toimitusketjun alkupäässä – Aalto-yliopisto johtaa merkittävää EU-hanketta tekstiilien värjäyskäytäntöjen uudistamiseksi
EU Horisontti-rahoitteinen MELANGE-hanke yhdistää muotoilun, teknologian ja liiketoiminnan – tavoitteena on uudistaa tekstiiliteollisuuden värjäyskäytäntöjä sekä vauhdittaa siirtymää kohti kiertotalouteen perustuvia ja kestäviä tekstiilijärjestelmiä.
Arsi Ikäheimosen väitöstutkimus: Älypuhelin voi paljastaa varhaisia merkkejä masennuksesta
Puhelin taskussa, älysormus sormessa ja aktiivisuusranneke ranteessa: arjessa mukana kulkevat laitteet keräävät lähes tauotta tietoa käyttäjästään. Tämä tieto voi auttaa masennusoireiden seurannassa ja ennustamisessa.
Professor Hironori Yoshida: “Machines should adapt to materials, not the other way around”
Professor of Formgiving believes the future of design lies in embracing irregularity rather than eliminating it. His research combines design, AI and robotics.