Uutiset

Keksintöihin perustuvat innovaatiot ovat yksi Suomen talouskasvun moottoreista

Yksityisiä keksijöitä tulisi rahoittaa Suomessa paljon nykyistä enemmän.

Aalto-yliopisto, Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistys ry ja Suomalaisten Keksijöiden Tukisäätiö järjestivät yhteistyössä jo kolmannen kerran Innovaatiot kasvun moottoriksi -seminaarin. Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa 14.2. pidetyn seminaarin teemana oli innovaatiotoiminnan edistäminen Suomessa ja IPR:n merkitys erityisesti liiketoiminnan ja viennin edistämisessä. Tilaisuuden puheenjohtaja oli varatuomari Timo Kivi-Koskinen, Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistyksen ja Tukisäätiön hallitusten puheenjohtaja, ja isäntänä Kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Arto Lahti.

Varatuomari Timo Kivi-Koskisen mukaan Suomi pyrkii parantamaan valmiuksiaan hyödyntää globaalisti kiistattomia innovaatiokyvykkyyksiään. Tässä suurena ongelmana on se, että varsinkin yksityisten keksijöiden rahoitus on Suomessa hyvin heikkoa. Lisäksi valtion tuki lopetettiin kokonaan vuonna 2014.

”Suomeen on saatava moninkertainen määrä tehokkaasti hoidettuja ja riittävästi rahoitettuja innovaatioprosesseja, jotka johtavat työtä ja tuloja tuoviin ja vientiin tähtääviä tuotteita ja palveluja. Keksintöihin perustuvat innovaatiot ovat Suomen taloudellisen nousun todellinen moottori”, Kivi-Koskinen sanoo.  

Lisensointijohtaja Eeva Hakoranta Nokia Technologies Oy:stä kuvasi Nokian IPR-liiketoimintaa globaalista näkökulmasta.

"Ajoittain törmää arvioihin, joiden mukaan Nokia on historiaa. Tämä on täysin väärä arvio, Nokia kasvaa, muuttuu ja tuottaa jatkuvasti uusia innovaatioita", Hakoranta sanoi.

Hakorannan mukaan Euroopan talousalue voisi saada tehokkaalla IPR-politiikalla suuremman hyödyn globaaleista noin 300 miljardin euron mobiilipuhelinmarkkinoista.

"Pohdittavana onkin, minkä varassa Euroopan kilpailukyky jatkossa voi olla. Eurooppalaisten yritysten mobiili-investoinnit ja patenttiomaisuus ovat tässä keskeisessä asemassa.

Seminaarissa piti esitelmän myös valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtaja Pentti Pikkarainen, joka puhui valtion innovaatiotoiminnan rahoituksesta. 

Esitysten jälkeen käytiin paneelikeskustelu ”IPR:n merkitys erityisesti viennin edistämisessä”.

Paneelin puheenjohtaja toimi toimitusjohtaja Arto Tuominen Headline Oy:sta ja panelisteina keskustelivat lainopillinen asiamies Albert Mäkelä Suomen yrittäjistä, lisensointijohtaja Eeva Hakoranta, Nokia Technologies, Innokampus Oy:n toimitusjohtaja Rami Saarniaho, tekniikan lisensiaatti Jarmo Hallikas Falcon Leader Oy:stä, toimitusjohtaja Erkki Puumalainen, Poptori Oy, ja FM Nisse Suutarinen, Suomalaisten Keksijöiden Tukiyhdistys.

äپٴᲹ:
Professori Arto Lahti
arto.lahti@aalto.fi
p. 050 376 9428

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tekniikan alan suomi
۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:

Suomen kielen integrointi englanninkieliseen tekniikan alan opetukseen: tekoälyvideoiden mahdollisuudet ja haasteet

Tässä blogipostauksessa opetusassistentti Rainer Ruuskanen kertoo siitä, miten tekoälyn avulla tuotetuilla videoilla voi tuoda suomen kieltä mukaan englanninkieliseen substanssiaineen opetukseen ja samalla tukea kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista.
Nykyaikainen punatiilirakennus, korkeat mustat pilarit, puita edessä ja ihmisiä kävelee kadulla
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot Julkaistu:

Nordean ja Aalto-yliopiston yhteishankkeessa tutkitaan tekoälyn tulevaisuutta sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta

Aalto-yliopisto ja Nordea aloittavat tutkimus- ja koulutusyhteistyön. Tarkoituksena on selvittää, miten tietoteknisten laitteiden kasvava itsenäisyys muovaa tulevaisuuden palveluja.
Suuri valkoinen risteilyalus Legend of the Seas telakalla kirkkaan taivaan alla
۳ٱ𾱲ٲö Julkaistu:

Meyer Turku tekee 800 000 euron lahjoituksen Aalto‑yliopistolle

Lahjoituksella Aalto perustaa viisivuotisen työelämäprofessuurin vauhdittamaan meritekniikan kehitystä ja turvaamaan alan osaamista Suomessa.
Pieni mutkitteleva puro, kiviä ja korkeaa ruohoa aurinkoisessa puistossa, taustalla puita ja nurmikkoa
۳ٱ𾱲ٲö, Mediatiedotteet, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kaupunkivihreän potentiaalia ilmastoratkaisuna ei hyödynnetä riittävästi – uusi käsikirja tarjoaa siihen keinoja

Hiiliviisaan kaupunkivihreän käsikirja tarjoaa konkreettisia työkaluja siihen, miten kaupunkivihreää voidaan hyödyntää tehokkaammin ilmasto- ja luontotyössä.