ºÚÁÏÍø

Alustataloudella viitataan markkinaan, jossa alusta mahdollistaa osapuolten – esimerkiksi tuottajien ja kuluttajien – suoran kohtaamisen ja tämän seurauksena syntyy kasvua ruokkiva verkostovaikutus. Perinteinen tori on hyvä esimerkki alustasta, jossa verkostovaikutus syntyy tuottajien ja kuluttajien välille: lisääntyvä tuottajien määrä ruokkii kuluttajien määrän kasvua ja toisinpäin. 

Alustoista on tullut merkittävä ilmiö kuitenkin vasta internetin, ohjelmistojen ja datan myötä eli digitalisaation kiihdyttävän vaikutuksen ansiosta. Tämän seurauksena alustat, kuten iPhone, Uber ja Amazon, ovat merkittävästi muuttaneet sekä yksilöiden arkea että vaikuttaneet yhteiskuntien toimintaan. 

Alustataloudella ja yhteiskunnilla on mutkikas suhde. Alustatalous tuo talouteen kaivattua kasvua, mutta aiheuttaa myös yhteiskunnallisia ongelmia. Viime aikoina on muun muassa käyty paljon keskustelua keikkatyöntekijöiden alisteisesta asemasta ja kaltoinkohtelusta.  Taustalla on ajatus siitä, että työntekijöiden välitys erilaisilla alustoilla johtaa joskus jopa työntekijöiden suoranaiseen riistämiseen. 

Alustat voivat myös aiheuttaa välillisiä negatiivisia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan. Esimerkiksi huoneistojen välitysalusta Airbnb on vääristänyt kaupunkien asuntomarkkinoita. Kaiken pahan päälle, hyöty alustojen kasvusta valuu helposti Piilaakson harvalukuisten yksisarvisten taskuihin.

Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. 

Alustojen mahdollisuudet

Ensinnäkin, alusta voi tuottaa kasvavaa hyvää arvoa ympärilleen. Se voi olla muutakin kuin raha. Esimerkiksi Wikipedia tuottaa käyttäjille lisääntyvää ymmärrystä ympäröivästä maailmasta ja kierrätysalustat pienentävät käyttäjien hiilijalanjälkeä.

Toiseksi, alustat voisivat toimia demokraattisemmin ja jakaa tuotettua arvoa tasapuolisesti kaikille osapuolille. Tyypillisesti alustaa hallitsee yksi voittoa tavoitteleva toimija, joka päättää rahanjaosta. Applen ja Googlen tapaan alustan ei kuitenkaan tarvitsisi ottaa kehittäjiltä 30 prosentin välityspalkkiota. Mikään ei estäisi järjestämästä alustaa osuuskuntana, jossa tuottajat sekä tuottavat hyödykkeet alustaan että hallinnoivat sitä yhdessä ja sopivat arvon jaosta. 

Esimerkiksi ensimmäiset osuuskunnat syntyivät maataloustuotteiden ympärille, jossa tuottajat tuottivat, myivät ja ostivat hyödykkeet toisiltaan. Myös virtuaalivaluutat ovat tavallaan osuuskuntia, joissa louhijat sekä luovat uutta rahaa, varmentavat lohkoketjuun talletettua tietoa ja hallinnoivat valuuttaa hajautetusti.

Kolmanneksi, alustatalouden kasvun moottori – verkostovaikutus – on mahdollista valjastaa hyvään yhteiskunnalliseen tarkoitukseen kuten ihmisten terveyden parantamiseen ja terveyspalveluiden kehittämiseen. 

Alustojen viisi kasvun mekanismia

Millä eri tavoilla verkostovaikutuksen lisääntyvän arvon kokemus alustan osapuolille syntyy? Lisääntyvä arvo syntyy viiden mekanismin kautta: lukumäärä, valikoima, osuvuus, kertymä ja täydentävyys. 

Ensimmäiseksi, yksinkertaisimmillaan alustan osapuoli kokee toisen osapuolen pelkän absoluuttisen lukumäärän arvokkaana. Mitä enemmän ystäviämme on sosiaalisen median alustalla sen herkemmin mekin liitymme osaksi alustaa. Tai mitä enemmän kuluttajia on alustalla, sitä houkuttelevampi markkina se on tuottajille.

Toiseksi, tuottajien lukumäärä lisää valikoimaa. Kuluttajat kokevat tämän arvokkaana. Mitä suurempi valikoima sovelluksia tai tavaroita, sitä todennäköisemmin ostamme tietyltä alustalta.

Kolmanneksi, korkeampi lukumäärä mahdollistaa usein paremman osuvuuden. Mitä enemmän kuljettajia on esimerkiksi Uberissä, sitä nopeammin kyyti saapuu tilauksen jälkeen.  

Neljänneksi, lisääntyvä lukumäärä luo arvon kertymää alustaan yli ajan. Janomme uudelle tiedolle on lähes loputon ja Wikipedia ja sen tuottajat kerryttävät meille sitä jatkuvalla syötöllä ja kumuloituvasti.

Viidenneksi, valikoima- ja kertymäpohjaisissa alustoissa hyödykkeiden välinen toisiaan täydentävä arvo lisää entisestään arvokokemusta. Partahöylä ja -terä yhdessä antavat enemmän arvoa kuin erillisinä. Vastaavasti puhelimen kalenteri ja sähköpostisovellus yhdessä auttavat paremmin organisoimaan työtämme.

Alustojen avulla voidaan kehittää myös terveyspalveluita

Miten näitä viittä kasvun mekanismia voisi käyttää inspiraationa hyvien alustojen luomiseen terveyspalveluiden kontekstissa?

Kasvava lukumäärä on kaikkien mekanismien taustalla, mutta milloin kasvava arvo tulee pelkästä lukumäärästä? Esimerkiksi mitä suurempi lukumäärä ihmisiä jakaa terveystietonsa, sitä luotettavampaa datapohjainen lääkekehitys on. Tai mitä suurempi määrä ihmisiä arvioi terveyspalveluiden tuottajien laatua jollain alustalla, sen luotettavampia arviot ovat. 

Sote-uudistuksen yhteydessä on puhuttu paljon valinnanvapaudesta ja miten yksityiset palvelut tulisi ottaa nykyistä laajemmin mukaan terveyspalveluiden tuotantoon. Kuluttajat (potilaat) arvostavat suurempaa valikoimaa eli julkisen ja yksityisen puolen tuottajia (lääkärit, laboratoriot) ja kokevat tämän lisääntyvänä arvona. Digitaalisten alustojen avulla voidaan mahdollistaa näiden osapuolten suora kohtaaminen ja tarjota valikoiman hyöty. 

Miten osuvuus liittyy sote-uudistukseen? Jos alusta onnistuu parantamaan osuvuutta, lääkäriin pääsisi lyhyemmällä jonotusajalla tai omalääkäri pääsisi käymään luonasi osuvammin sinulle sopivana ajankohtana. 

Kertyvyydelle löytyy luonteva tulkinta sote-uudistukseen liittyen. Hyvinvointi ja terveys kertyvät ajan myötä hyvien elintapojen seurauksena. Miten alusta voisi edistää kansalaisten terveyden kertymistä yli ajan? Alusta voisi kerryttää esimerkiksi käyttäjien itse esille tuomia hyviä käytäntöjä terveiden elintapojen osalta ja toimia näin myös vertaistuen muotona. 

Lopuksi, alustamaiset terveyspalvelut voisivat paremmin täydentää toisiaan parantaen potilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. 

Teksti on julkaistu .