ºÚÁÏÍø

Uutiset

Kivun katsominen voi sattua – ja sen merkit näkyvät aivoissa

Aivotutkimuksen tulokset auttavat tunnistamaan CRPS-potilaita ja kehittämään hoitoja kipuoireyhtymästä kärsiville.

Käden liikkeitä katsoessa CRPS-potilaiden käsikipu voimistuu ja heidän aivonsa aktivoituvat poikkeuksellisesti. Kuva: Jaakko Hotta, Aalto-yliopisto.

Jotkut ihmiset kertovat kokevansa kipua jo silloin, kun he katsovat kipua tuottavia tapahtumia. Tämä pätee etenkin potilaisiin, jotka kärsivät monimuotoisen alueellisen kipuoireyhtymän (Complex Regional Pain Syndrome eli CRPS) aiheuttamasta liikekivusta. Näillä potilailla jo pelkästään toisen ihmisen liikkeiden katsominen voimistaa kipua.

Tavallisesti kun ihmisiin sattuu, kipeän alueen hermot lähettävät aivoihin kipuviestejä, joita käsitellään useilla aivoalueilla ja näin muodostuu varsinainen kipukokemus. Aalto-yliopiston tutkijat havaitsivat, että liikkeen katsomisesta aiheutuvan kivun aikana CRPS-potilaiden aivot aktivoituvat epänormaalisti useilla sellaisilla alueilla, jotka reagoivat myös tavanomaiseen kipuun. Potilaiden aivotoiminnassa oli siis piirteitä tavanomaisesta kivusta.

– CRPS on hyvin monimutkainen sairaus. Sen patofysiologiaa ei täysin ymmärretä, eikä sille ole kunnollisia biomarkkereita. Löydöksemme saattaa auttaa diagnostiikan ja hoitojen kehittämisessä, kertoo Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava, neurologi Jaakko Hotta.

Tutkimuksessa analysoitiin toiminnallisia magneettikuvia kolmellatoista käsikipuiselta CRPS-potilaalta ja kolmellatoista terveeltä henkilöltä. Magneettikuvat oli mitattu koehenkilöiden katsoessa videoita, joissa oli käden liikkeitä, kuten esimerkiksi stressipallon puristamista kovalla voimalla.

CRPS-potilailla aivojen aktivaatiokuviot olivat poikkeavia ja luokitteluanalyysi erotteli näiden kuvioiden perusteella potilaat terveistä. Tulokset osoittavat, että CRPS vaikuttaa aivoalueisiin, jotka ovat tärkeitä kivun prosessoinnissa ja liikekontrollissa.

Tutkimus julkaistiin American Pain Societyn julkaisemassa Journal of Pain -lehdessä.

³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Jaakko Hotta, tohtorikoulutettava/neurologi
Aalto-yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu
jaakko.hotta@aalto.fi
Puh. +358 50 57 12640

Tutkimusartikkeli: Jaakko Hotta, Jukka Saari, Miika Koskinen, Yevhen Hlushchuk, Nina Forss, Riitta Hari: Abnormal brain responses to action observation in complex regional pain syndrome. Journal of Pain 2016.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Kuvan silmästä otti Matti Ahlgren.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä

Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Daniela da Silva Fernandes vasemmalla, Robin Welsch oikealla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman

Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.