Uutiset

Koe yksielektronilähteillä osoittaa tien kohti uutta tehostandardia

Aalto-yliopiston tutkijat loivat menetelmän, jolla teho voidaan määritellä suhteessa taajuuteen.
Device
Ylhäällä kuvattu mitattu teho; alla yksielektronitransistori, jolla teho on kokeessa tuotettu.

Maailman yleisimmin käytetty mittausjärjestelmä, International System of Units (SI), uudistettiin vuonna 2019. Tästä lähtien yksiköt on jouduttu määrittämään suhteessa luonnonvakioihin, eli valon nopeuden kaltaisiin arvoihin, joihin ei liity epävarmuutta. Tämä on herättänyt uuden tarpeen tutkimukselle, joka kokeiden kautta yhdistää yksiköt näihin vakioihin.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat nyt löytäneet lupaavan uuden tavan yhdistää wattin eli tehon yksikön luonnonvakioihin. He uskovat, että heidän menetelmänsä voi osoittaa tien kohti uutta tehostandardia. Kyse on siis tavasta, jolla voidaan tuottaa ennalta tunnettu määrä tehoa, ja johon muita tehon lähteitä ja ilmaisimia voidaan verrata.

Tutkijat ovat kehittäneet laitteen, joka muuntaa taajuuden tehoksi. Taajuuteen liittyy hyvin vähän epävarmuutta, joten se tarjoaa vankan perustan uudelle standardille.

"Taajuus voidaan määritellä hyvin, hyvin täsmällisesti. Jos saamme muut suureet riippuvaiseksi taajuudesta, niin meillä on erittäin tarkka standardi”, sanoo professori Jukka Pekola.

Tutkijoiden osoittama riippuvuus noudattaa tarkasti yksinkertaista lakia.

"Nämä ominaisuudet lisäävät mahdollisuuksia käyttää menetelmäämme standardina", sanoo tohtorikoulutettava Marco Marín Suárez.

Kokeessa teho tuotetaan yksielektronitransistorilla. Pekola ryhmineen on aiemmassa työssään tutkinut saman laitteen sopivuutta mahdollisena standardina ampeerille eli sähkövirran yksikölle.

Matka ehdotuksesta tosiasiallisesti hyväksyttyyn uuteen standardiin on pitkä. Aallon tutkijat toivovat, että heidän työnsä herättää seuraavaksi huomiota metrologiakeskuksissa, jotka pystyvät viemään sitä eteenpäin tarkemmilla mittauksilla.

"Tämä ensimmäinen kokeilu ei ollut vielä metrologian tasolla. Pystyimme kuitenkin osoittamaan periaatteen toimivuuden ja sen, mistä suurimmat virheet tulevat. Nähtäväksi jää, ottavatko metrologialaitokset tämän kehitettäväkseen”, Pekola summaa.

Tutkijat jatkavat nyt työtä, joka soveltuu erityisesti hyvin pienten tehojen kalibrointiin.

Kokeessa käytettiin OtaNanon kansallista tutkimusinfrastruktuuria. Professori Pekolan ryhmä on osa (QTF) sekä kansallista kvantti-instituuttia (InstituteQ).

Linkki [Nature Nanotechnology]

InstituteQ – kansallinen kvantti-instituutti

Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja VTT:n InstituteQ-yhteistyö kokoaa kansallisen kvanttiteknologian tutkimuksen, koulutuksen ja yrityskentän.

Read more
InstituteQ. Photo: Jorden Senior.
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Daniela da Silva Fernandes vasemmalla, Robin Welsch oikealla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman

Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Kuusi valkoista kasvoa ympäröi hymyilevän purppuran keskustan keltaisella taustalla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Aalto-yliopiston tutkija ratkoi väitöskirjassaan Newtonin ajoista asti kutkuttanutta matematiikkapulmaa

Tutkija löysi sivuamisluvulle (engl. kissing number) kolme uutta alarajaa korkeissa ulottuvuuksissa.