Uutiset

Kohtaaminen: Hauska tavata, Helena Aspelin!

Väitöskirjatutkija Helena Aspelin kehittää proteiiniliimaa, jonka mallina on simpukoiden ja merirokkojen erittämä liima.
Tieteilijä, jolla on turkoosit käsineet, työskentelee laboratoriossa, joka on täynnä erilaisia ​​laitteita ja astioita.
Nita Vera kuvasi Helena Aspelinin Kemian tekniikan korkeakoulun laboratoriossa.

Kerrothan, mitä teet Aallossa. 

Olen ensimmäisen vuoden väitöskirjatutkija ja työskentelen professori Markus Linderin tutkimusryhmässä, jossa tutkimme, miten luonnonmateriaalien – kuten hämähäkkien seitin tai merieliöiden tuottamien aineiden – rakennetta ja ominaisuuksia voidaan jäljitellä uusien biomateriaalien kehittämisessä. Tutkimusryhmämme on osa LIBER-huippuyksikköä.

Omassa tutkimuksessani kehitän proteiiniliimaa, joka on johdettu merirokkojen ja simpukoiden DNA:sta. Tavoitteenamme on saada aikaan ekologisesti kestävä materiaali, joka toimii yhtä hyvin kuin luonnossa – tai vielä paremmin. Liima on ainutlaatuista, sillä se toimii sekä kuivissa että kosteissa olosuhteissa ja jopa veden alla.

Miten päädyit käyttämään tutkimuksessasi juuri simpukoita ja merirokkoja?

Useimmat perinteiset liimat vaativat kuivat olosuhteet toimiakseen, mutta merieliöiden liimat ovat poikkeus. Simpukat ja merirokot pystyvät tuottamaan proteiinipohjaista liimaa veden alla ja muun muassa kiinnittymään erittäin tiukasti kiviin ja veneiden pohjiin. Siitä syntyi ajatus kehittää vastaavaa, ympäristöystävällistä liimaa. Olemme kehittäneet materiaalia yhdessä kollegani Jianhui Fengin kanssa. Aihe sai alkunsa jo diplomityöstäni, ja Jianhui toimi myös diplomityöni ohjaajana.

Liimaa on hyvin vaikea kerätä riittäviä määriä suoraan luonnosta. Esimerkiksi simpukoiden tuottamaa liimaa saadaan vain noin gramma kymmenestätuhannesta yksilöstä. Siksi olemme tuottaneet näitä liimoja käyttämällä E. coli -bakteereja. Siirrämme niihin muokattua DNA:ta, joka ohjaa halutun proteiinin tuotantoa. Bakteerit kasvavat nopeasti, ovat edullisia, ja niiden tuotantoprosessi on ympäristöystävällinen. Bakteerituotanto mahdollistaa myös näiden proteiinien muokkausta, jotta ne soveltuisivat paremmin eri käyttötarkoituksiin.

Mihin tällaista materiaalia voidaan käyttää?

Kehittämäämme liimaa voidaan käyttää laajasti esimerkiksi komposiittimateriaaleissa. Vedenkestävyyden ja bioyhteensopivuuden ansiosta ainetta voidaan käyttää lääkinnällisenä liimana (medical adhesive) ja koralliriuttojen korjaamisessa. Proteiiniliimalla voidaan toivon mukaan tulevaisuudessa parantaa jopa suuria kudosvaurioita – ja pelastaa siten ihmishenkiä. 

Tällä hetkellä keskityn erityisesti tutkimaan, miten materiaali toimisi lääkinnällisenä liimana. Yleensä liimoja käytetään iholla, missä kosteutta on vähän, mutta me haluamme tutkia, voisiko tätä liimaa käyttää myös ihmiskehossa. Seuraavaksi haluamme selvittää tarkemmin, mihin käyttötarkoituksiin liimamme soveltuisi parhaiten. Pidemmän aikavälin tavoitteenamme on viedä kehittämämme materiaali tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen asti.

Helena Aspelinin tutkimukseen voi tutustua tarkemmin näyttelyssä ”Liimojen tulevaisuus – simpukoiden ja merirokkojen inspiroimana”. Näyttelytiimissä ovat työskennelleet myös väitöskirjatutkija Jianhui Feng sekä professorit Markus Linder ja Barbara Pollini. Tutkimus on mukana Designs for a Cooler Planet -näyttelyssä 5.9.–28.10.2025 Marsiossa Aalto-yliopiston kampuksella, osoitteessa Otakaari 2. 

Artikkeli on julkaistu (issuu.com) syyskuussa 2025.

LIBER community

LIBER – Suomen Akatemian huippuyksikkö

Life Inspired Hybrid Materials (LIBER) perustettiin Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaksi 2022-2029.

LIBERin tavoitteena on luoda dynaamisia ja pehmeitä hybridimateriaaleja, jotka pystyvät oppimaan, sopeutumaan tai reagoimaan ympäristöönsä.

Näyttelyvieraat tutustumassa kestävään materiaaliin sisustusnäyttelyssä. Esillä on huonekaluja, kasveja ja muotoiluelementtejä.

Designs for a Cooler Planet 2025 -näyttely

Aalto-yliopiston suurin vuosittainen näyttely esittelee poikkitieteellisiä kokeiluja. Tutustu prototyyppeihin ja ratkaisuihin.

Tapahtumat
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kolme ihmistä puistossa, taustalla vuoria. Yksi istuu penkillä, kaksi seisoo maisemaa katsellen.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Hae vierailevaksi professoriksi tai tutkijaksi Université Grenoble Alpes:iin

Unite!-yliopistoallianssiin kuuluva Université Grenoble Alpes (UGA) on avannut haun kansainvälisten tutkijoiden lyhytaikaisille vierailuille.
Keskellä valokuva Eloi Molinerista ja tiimitovereista konferenssin lavalla, ympärillä kuvat palkinnoista.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Eloi Moliner on tehnyt historiaa viisinkertaisena palkinnonsaajana

Eloi Moliner on yksi Aalto-yliopiston palkituimmista väitöskirjatutkijoista; haluamme juhlia hänen menestystään ja panosta signaalinkäsittelyn alalla.
Kaksi ihmistä, Matti Alahuhta ja Sari Baldauf, istuvat harmaissa nojatuoleissa tumman verhon edessä. Toinen pukeutunut siniseen pukuun, toinen ruskeaan mekkoon.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Kahden miljoonan lahjoitus Aalto-yliopiston uuteen monialaiseen kandidaattiohjelmaan – lahjoittajina Matti Alahuhta, Sari Baldauf, Antti Herlin ja Jorma Ollila

Monialainen kandidaattiohjelma yhdistää tekniikkaa, kauppatieteitä, taiteita ja suunnittelua.
Ohjelman ensimmäinen vuosikurssi aloittaa syksyllä 2027.
Henkilö, jolla on värikäs paita ja ruskea hattu, puhuu mikrofoniin, taustalla kuva metsänäkymästä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus hyvinvoinnista osoittaa: vapaus valita tekee onnellisemmaksi – erityisesti vauraissa ja yksilökeskeisissä maissa

Autonomia eli kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä on yhteydessä hyvinvointiin kaikkialla maailmassa. Tuore tutkimus kertoo, että sen merkitys onnellisuudelle korostuu vauraissa ja yksilökeskeisissä maissa.