Uutiset

Kohtaaminen: Hauska tavata, Helena Aspelin!

Väitöskirjatutkija Helena Aspelin kehittää proteiiniliimaa, jonka mallina on simpukoiden ja merirokkojen erittämä liima.
Tieteilijä, jolla on turkoosit käsineet, työskentelee laboratoriossa, joka on täynnä erilaisia ​​laitteita ja astioita.
Nita Vera kuvasi Helena Aspelinin Kemian tekniikan korkeakoulun laboratoriossa.

Kerrothan, mitä teet Aallossa. 

Olen ensimmäisen vuoden väitöskirjatutkija ja työskentelen professori Markus Linderin tutkimusryhmässä, jossa tutkimme, miten luonnonmateriaalien – kuten hämähäkkien seitin tai merieliöiden tuottamien aineiden – rakennetta ja ominaisuuksia voidaan jäljitellä uusien biomateriaalien kehittämisessä. Tutkimusryhmämme on osa LIBER-huippuyksikköä.

Omassa tutkimuksessani kehitän proteiiniliimaa, joka on johdettu merirokkojen ja simpukoiden DNA:sta. Tavoitteenamme on saada aikaan ekologisesti kestävä materiaali, joka toimii yhtä hyvin kuin luonnossa – tai vielä paremmin. Liima on ainutlaatuista, sillä se toimii sekä kuivissa että kosteissa olosuhteissa ja jopa veden alla.

Miten päädyit käyttämään tutkimuksessasi juuri simpukoita ja merirokkoja?

Useimmat perinteiset liimat vaativat kuivat olosuhteet toimiakseen, mutta merieliöiden liimat ovat poikkeus. Simpukat ja merirokot pystyvät tuottamaan proteiinipohjaista liimaa veden alla ja muun muassa kiinnittymään erittäin tiukasti kiviin ja veneiden pohjiin. Siitä syntyi ajatus kehittää vastaavaa, ympäristöystävällistä liimaa. Olemme kehittäneet materiaalia yhdessä kollegani Jianhui Fengin kanssa. Aihe sai alkunsa jo diplomityöstäni, ja Jianhui toimi myös diplomityöni ohjaajana.

Liimaa on hyvin vaikea kerätä riittäviä määriä suoraan luonnosta. Esimerkiksi simpukoiden tuottamaa liimaa saadaan vain noin gramma kymmenestätuhannesta yksilöstä. Siksi olemme tuottaneet näitä liimoja käyttämällä E. coli -bakteereja. Siirrämme niihin muokattua DNA:ta, joka ohjaa halutun proteiinin tuotantoa. Bakteerit kasvavat nopeasti, ovat edullisia, ja niiden tuotantoprosessi on ympäristöystävällinen. Bakteerituotanto mahdollistaa myös näiden proteiinien muokkausta, jotta ne soveltuisivat paremmin eri käyttötarkoituksiin.

Mihin tällaista materiaalia voidaan käyttää?

Kehittämäämme liimaa voidaan käyttää laajasti esimerkiksi komposiittimateriaaleissa. Vedenkestävyyden ja bioyhteensopivuuden ansiosta ainetta voidaan käyttää lääkinnällisenä liimana (medical adhesive) ja koralliriuttojen korjaamisessa. Proteiiniliimalla voidaan toivon mukaan tulevaisuudessa parantaa jopa suuria kudosvaurioita – ja pelastaa siten ihmishenkiä. 

Tällä hetkellä keskityn erityisesti tutkimaan, miten materiaali toimisi lääkinnällisenä liimana. Yleensä liimoja käytetään iholla, missä kosteutta on vähän, mutta me haluamme tutkia, voisiko tätä liimaa käyttää myös ihmiskehossa. Seuraavaksi haluamme selvittää tarkemmin, mihin käyttötarkoituksiin liimamme soveltuisi parhaiten. Pidemmän aikavälin tavoitteenamme on viedä kehittämämme materiaali tuotekehitykseen ja kaupallistamiseen asti.

Helena Aspelinin tutkimukseen voi tutustua tarkemmin näyttelyssä ”Liimojen tulevaisuus – simpukoiden ja merirokkojen inspiroimana”. Näyttelytiimissä ovat työskennelleet myös väitöskirjatutkija Jianhui Feng sekä professorit Markus Linder ja Barbara Pollini. Tutkimus on mukana Designs for a Cooler Planet -näyttelyssä 5.9.–28.10.2025 Marsiossa Aalto-yliopiston kampuksella, osoitteessa Otakaari 2. 

Artikkeli on julkaistu (issuu.com) syyskuussa 2025.

LIBER community

LIBER – Suomen Akatemian huippuyksikkö

Life Inspired Hybrid Materials (LIBER) perustettiin Suomen Akatemian huippuyksikköohjelmaksi 2022-2029.

LIBERin tavoitteena on luoda dynaamisia ja pehmeitä hybridimateriaaleja, jotka pystyvät oppimaan, sopeutumaan tai reagoimaan ympäristöönsä.

Näyttelyvieraat tutustumassa kestävään materiaaliin sisustusnäyttelyssä. Esillä on huonekaluja, kasveja ja muotoiluelementtejä.

Designs for a Cooler Planet 2025 -näyttely

Aalto-yliopiston suurin vuosittainen näyttely esittelee poikkitieteellisiä kokeiluja. Tutustu prototyyppeihin ja ratkaisuihin.

Tapahtumat
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

”Oppiminen ei lopu tutkintoon” – Heli Bergström tarttui tekoälyn murrokseen täysillä

Aalto-yliopiston alumni Heli Bergström haluaa tukea testamenttilahjoituksellaan Aallon tohtorikoulutuksen kehittämistä.
Valkotakkinen mies puhuu istuvalle yleisölle kahden keltaisen tervetuloa-näytön välissä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Aalto ARTS: Eloseminaari käynnisti uuden lukuvuoden

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun vuosittaisessa Eloseminaarissa luotiin katsaus tehtyyn työhön ja tulevaan kauteen sekä tavattiin uusia ja vanhoja kollegoja.
Academy Research Fellow Johanna Ahola-Launonen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Teknologiakeskustelussa myös rationaalisuus on poliittista

Tekno-optimismissa ja tekno-pessimismissä näyttää olevan yllättävän vähän kyse itse teknologiasta.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Osallistu tutkijanuria koskevaan kyselyyn

OECD ja EU ovat lanseeranneet kansainvälisen kyselyn tutkimus- ja kehitystehtävissä (T&K) työskenteleville. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia. Tavoitteena on tuottaa päätöksentekijöiden tueksi tietoa siitä, miten T&K-työ ja tutkimusurat kehittyvät.