Uutiset

Kohti parempaa puheentunnistusta: Lahjoita puhetta -kampanja palkittiin parhaana mobiilipalveluna

Onnistuneen kampanjan vuoksi Suomella on mahdollisuus toimia puheentunnistuksen pienten kielten pioneerina, kertoo professori Mikko Kurimo.
Puheentunnistussovelluksia käytetään yhä enemmän. Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto
Puheentunnista hyödynnetään yhä enemmän erilaisissa tärkeissä sovelluksissa. Kuva: Unto Rautio / Aalto-yliopisto

Parempaan suomenkieliseen puheentunnistukseen tähtäävä Lahjoita puhetta -kampanja sai Grand One -mediapalkinnon kategoriassa Paras mobiilipalvelu. on Suomen suurin digitaalisen median kilpailu, ja voittajat julkaistiin virtuaaligaalassa 29.4.2021. Kampanja sai myös kunniamaininnan kategoriassa Paras datan käyttö.

Lahjoita puhetta -kampanjan tarkoituksena on saada kerättyä mahdollisimman paljon erilaista puhuttua suomea. Kerätyn puheen avulla kehitetään puheentunnistusta ja tekoälyä ymmärtämään paremmin suomenkielistä puhetta. Yleishyödyllisessä hankkeessa ovat mukana esimerkiksi YLE, Helsingin yliopisto, Valtion kehitysyhtiö Vake (nyk. Ilmastorahasto) sekä Aalto-yliopisto. Puhetta voi lahjoittaa tietokoneen selaimella tai puhelinsovelluksella. Tutustu kampanjaan tarkemmin .

Aalto-yliopiston puheentunnistuksen tutkimusryhmää johtava professori Mikko Kurimo kertoo puhuneensa aiheen tärkeydestä eri tilaisuuksissa jo kymmenien vuosien ajan. Kurimolla on ollut kampanjan toteutumisessa tärkeä rooli. Hän on muun muassa ohjannut sitä, millaista dataa kannattaa kerätä, kuinka paljon sitä tarvitaan ja keneltä sitä kannattaa kerätä. Puhuttua suomea on nyt kerätty lähes 4000 tuntia, joten seuraavaksi Kurimon tutkimusryhmä kehittää automaattisia menetelmiä datan tarkastukseen, korjailuun ja annotointiin eli aineiston kuvaamiseen ja luokitteluun. 

Muut kielet laahaavat englannin perässä

Miksi suomenkielistä puheentunnistusta on sitten tarpeen kehittää? Puheentunnista hyödynnetään yhä enemmän erilaisissa tärkeissä sovelluksissa, kuten puheohjauksessa, puhehaussa, sanelussa, puheen litteroinnissa, tekstityksessä, tulkkauksessa ja tiedonhauissa. Kurimon mukaan suomenkielisen puheentunnistuksen ongelmista kärsivät ensisijaiset suomalaiset itse ja olisi kurjaa, jos näiden palveluiden käyttö edellyttäisi jatkossakin sujuvaa englannin kielen taitoa.

”Sama tilanne on myös valtaosalla maailman yli 6000 kielestä. Suomella onkin nyt tämän kattavuudeltaan ja avoimuudeltaan ainutlaatuisen datan ansioista mahdollisuus toimia pienten kielten tietoteknisten sovellusten kehityksen pioneerina”, Kurimo kertoo.

Puheen ja kielen tutkimus on itsessäänkin tärkeää, koska se paljastaa tärkeitä asioita ihmisen kommunikoinnista ja käyttäytymisestä – ja suurien aineistojen tutkiminen vaatii myös automaattisten työkalujen kehittämistä.

Lahjoita puhetta -kampanjasta kerätty puhe pitää tutkijat kiireisenä, mutta tutkimusryhmä työskentelee muidenkin mielenkiintoisten projektien parissa. Ryhmä teki vastikään eduskunnan julkisista istuntotallenteista 2008 – 2020 suuren puheaineiston. Lisäksi ryhmässä tutkitaan suullisen kielitaidon tietokoneavusteista mittausta ja harjoittelua, televisio-ohjelmien ja elokuvien tekstitystä sekä haastavien käyttäjäryhmien, kuten lasten ja kielenoppijoiden, puheentunnistusta.

Haluatko osallistua puhetalkoisiin ja parantaa suomenkielistä puheentunnistusta? Kampanja on edelleen käynnissä – lahjoita puhetta osoitteessa !

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Marjo-Riitta Diehl profile picture
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Naisten verkostot – symboliikan ja vaikuttavuuden välissä

Naisille on usein haaste, että heille relevantit verkostot ovat epämuodollisia ja miesvaltaisia. Nämä niin sanotut old boys -verkostot voivat jarruttaa naisten urapolkuja ja vahvistaa olemassa olevia eriarvoisuuksia.
Dekaani Kari Tammi esittelee katsausta vuoteen 2025 ENG Awards -tilaisuudessa
Palkinnot ja tunnustukset, Yliopisto Julkaistu:

Henkilöstöä ja opiskelijoita palkittiin Insinööritieteiden korkeakoulun tilaisuudessa

Palkintoja jaettiin vuoden 2025 parhaille tieteellisille julkaisuille ja väitöskirjoille, aktiivisille opiskelijoille sekä saavutuksille opetuksen, vaikuttavuuden ja palveluiden alueilla.
äitiysvapaalta takaisin töihin -kuvituskuva
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Työelämään palaaminen äitiysvapaan jälkeen voi olla haastavaa

Työpaikan näkymättömät normit olettavat edelleen, että äitiyden realiteetit piilotetaan ja perhevapaiden jälkeen töihin palataan kuin mikään ei olisi muuttunut. Organisaatioiden olisi hyvä tunnistaa, että urat voivat kehittyä hyvin eri tavoin, sanoo professori Taija Turunen.
Lähikuva erilaisista elektroniikkajätteistä, kuten piirilevyistä, johdoista ja metallinpaloista eri väreissä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

VTT, Aalto-yliopisto ja GTK: Näin mineraalitalouden miljardien kasvupotti saadaan Suomeen

Suomi nousee mineraalitalouden kärkeen uusilla tutkimusavauksilla ja tiiviimmällä yhteistyöllä.