Uutiset

Koivukuitu hurmasi suunnittelijan

Julkaistu:
Eveliina Netti teki Aalto-yliopistossa kehitetystä Ioncellistä rusetin ja taskuliinan ekologisuutta ja leikkisää tyyliä arvostavalle miehelle.
Ioncell bow and handkerchief

Sinisen ja terrakotan sävyisissä kankaissa on rouhea, himmeästi hehkuva pinta.

”Valitsin kuosit niin, että kuidun hieno kiilto tulee näkyviin”, Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa tekstiilisuunnittelua opiskeleva Eveliina Netti hymyilee.

”Lanka otti väriä hienosti ja toisti värit upeasti. Yllätyin myös siitä, miten älyttömän vahvaa se oli. Esimerkiksi pellavaa kutoessa loimilangat tahtovat katkeilla, mutta Ioncell-lankaa en meinannut saada katki millään”, hän kiittelee.

Ioncell on Aalto-yliopiston kemian tekniikan korkeakoulun professorin Herbert Sixtan tutkimusryhmän kehittämä kuitu, joka valmistetaan Helsingin yliopistossa kehitetyn liuottimen avulla. Sen materiaalina käytetään suomalaisista sellutehtaista saatavaa koivuperäistä selluloosaa: uusiutuvaa luonnonmateriaalia, jonka kasvattamiseen ei tarvita kasteluvettä ja viljelymaata. Kuidusta on aikaisemmin neulottu huivi ja tehty neulemekko yhteistyössä Marimekon kanssa. Eveliina Netti sai professoriltaan Pirjo Kääriäiseltä ja Herbert Sixtalta suunnitteluun vapaat kädet – ja pääsi toteuttamaan henkilökohtaista missiotaan.

”Haluan tarjota suomalaisille miehille irrottelevaa ja hauskaa tyyliä. Marimekkoa lukuun ottamatta miesten muoti on joko halpoja ketjuliikkeitä tai luksusmerkkejä”, hän toteaa.

”Oli myös todella hienoa päästä projektiin, jossa tehdään töitä oikeasti kestävästi tuotetun tekstiilikuidun kanssa.”

Eveliina Netti valitsi kutomiseen perinteiset Toikan kangaspuut. ”Ne ovat vain parhaat.”

Kauppojen hyllyillä Ioncell-vaatteita ei nähdä ihan lähivuosina, sillä kuidun valmistus on vielä pitkälti käsityötä ja tuotantomäärät siksi hyvin pieniä. Tulevaisuus näyttää ainakin lupaavalta.

”Kuitu kehrätään Ruotsissa Boråsin yliopistossa. Juttelin kehräämön teknikon kanssa, ja hän sanoi, että kuitu toimii niin hyvin, että sen voisi hyvin ottaa tehdaskäyttöön. Ioncellistä voi hyvin kehrätä myös ohuempaa lankaa, jolloin siitä voidaan kutoa laskeutuvampaa kangasta.”, Eveliina Netti paljastaa.

äپٴᲹ:

Eveliina Netti
eveliina.netti@aalto.fi

Professori Herbert Sixta
herbert.sixta@aalto.fi

Lue myös:

Teksti Minna Hölttä, kuvat Eeva Suorlahti

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kolme ihmistä puistossa, taustalla vuoria. Yksi istuu penkillä, kaksi seisoo maisemaa katsellen.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Hae vierailevaksi professoriksi tai tutkijaksi Université Grenoble Alpes:iin

Unite!-yliopistoallianssiin kuuluva Université Grenoble Alpes (UGA) on avannut haun kansainvälisten tutkijoiden lyhytaikaisille vierailuille.
Keskellä valokuva Eloi Molinerista ja tiimitovereista konferenssin lavalla, ympärillä kuvat palkinnoista.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkijatohtori Eloi Moliner on tehnyt historiaa viisinkertaisena palkinnonsaajana

Eloi Moliner on yksi Aalto-yliopiston palkituimmista väitöskirjatutkijoista; haluamme juhlia hänen menestystään ja panosta signaalinkäsittelyn alalla.
Kaksi ihmistä, Matti Alahuhta ja Sari Baldauf, istuvat harmaissa nojatuoleissa tumman verhon edessä. Toinen pukeutunut siniseen pukuun, toinen ruskeaan mekkoon.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Kahden miljoonan lahjoitus Aalto-yliopiston uuteen monialaiseen kandidaattiohjelmaan – lahjoittajina Matti Alahuhta, Sari Baldauf, Antti Herlin ja Jorma Ollila

Monialainen kandidaattiohjelma yhdistää tekniikkaa, kauppatieteitä, taiteita ja suunnittelua.
Ohjelman ensimmäinen vuosikurssi aloittaa syksyllä 2027.
Henkilö, jolla on värikäs paita ja ruskea hattu, puhuu mikrofoniin, taustalla kuva metsänäkymästä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimus hyvinvoinnista osoittaa: vapaus valita tekee onnellisemmaksi – erityisesti vauraissa ja yksilökeskeisissä maissa

Autonomia eli kokemus siitä, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä on yhteydessä hyvinvointiin kaikkialla maailmassa. Tuore tutkimus kertoo, että sen merkitys onnellisuudelle korostuu vauraissa ja yksilökeskeisissä maissa.