������

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt kolmelle Aalto-yliopiston tutkijalle viisivuotisen ERC Starting Grant -rahoituksen. Rahoituksen suuruus on 1,5 miljoonaa euroa.

Nykyiset tekoälytyökalut saavat ihmiset usein liian luottavaisiksi tai toisaalta tekoälystä riippuvaisiksi. Apulaisprofessori Robin Welschin johtamassa  tutkitaan, miten tekoäly voidaan yhdistää ihmisälykkyyteen ja siten parantaa ihmisten kykyä ajatella, tehdä päätöksiä ja ratkaista ongelmia.

Projektissa kehitetään uusia tapoja mitata ihmisen ja tekoälyn välistä vuorovaikutusta ja suoritusta, pyritään vahvistamaan ihmisen tietoisuutta omasta ajattelustaan tekoälytyöskentelyn aikana sekä suunnitellaan tähän työskentelyyn paremmin sopivia käyttöliittymiä ja järjestelmiä.

“Tällä hetkellä tekoälymalleja ei rakenneta ihmistä varten, vaan kilpailemaan toisiaan vastaan. Tämän vuoksi ne lanseerataan välittömästi ilman, että pohdittaisiin sitä, miten ihmiset tulevat niitä käyttämään. Se tarkoittaa samaa kuin ihmisille annettaisiin kilpa-auto ja oletettaisiin heidän osaavan ajaa sillä normaalin liikenteen seassa”, Welsch sanoo.

Ihmiset eivät useinkaan tiedosta, miten tekoälyn käyttö muokkaa heidän kognitiivisia kykyjään.Tämä johtaa siihen, että ihmiset antavat tekoälylle kehotteita sen kummemmin ajattelematta, miten tekoälyn kanssa kannattaisi vuorovaikuttaa. Hankkeessa kehitetäänkin myös teoriaa siitä, miten ihmiset ajattelevat omasta ajattelustaan työskennellessään tekoälyn kanssa.

Pehmeän aineen adheesiolla parempia implantteja, keinokudoksia ja puettavia laitteita

Teknillisen fyysikan laitoksen akatemiatutkija Maja Vuckovac tutkii STICKY-projektissa sähkövarauksen vaikutusta pehmeän aineen adheesioon eli kiinnittymiseen veden alla. Vuckovac kehittää kokonaan uuden tutkimuslaitteen, jota hän kutsuu elektroniadheesiomikroskoopiksi. Sillä pystyy tarkastelemaan sähkövarausta ja adheesiota niin sanotulla mesoskaalalla eli molekyylien muodostamien ryhmien välillä.

”Pehmeällä aineella tarkoitetaan esimerkiksi geelejä, polymeerejä ja biologisia kudoksia. Niitä on kaikkialla, mutta emme vieläkään ymmärrä, miten niiden sisältämä sähkövaraus vaikuttaa kykyyn kiinnittyä veden alla. Sen selvittäminen sekä edistää perustutkimusta että mahdollistaa uusia teknologioita”, Vuckovac sanoo.

Esimerkiksi lääketiede voi hyödyntää löydöksiä parempien implanttien, keinotekoisten kudosten ja  lääkkeidenannostelujärjestelmien kehittämisessä. Pehmeän aineen kiinnittymisen ymmärtämisestä on hyötyä myös robotiikassa sekä vedenkestävien liimojen ja puettavien laitteiden kehittämisessä.

Oikeusjärjestelmät tarvitsevat laskentaa, jotta ne voivat vastata aikamme ongelmiin

Ilmastonmuutoksen torjuminen, demokratian turvaaminen ja tekoälyn sääntely ovat polttavia kysymyksiä yhteiskunnille, mutta myös oikeusjärjestelmille ympäri maailmaa. Apulaisprofessori Corinna Coupette pyrkii CompLex-hankkeessa parantamaan oikeusjärjestelmien kykyä vastata tehokkaasti näihin ongelmiin.

Coupetten tiimi kehittää oikeusjärjestelmien laskennallista teoriaa. Tutkijat yhdistävät oikeusteoriaa tietojenkäsittelytieteen ja verkostotieteen käsitteisiin ja menetelmäkehityksen tekniikoihin.

“Meidän täytyy tehdä oikeusjärjestelmistämme entistä vahvempia, kestävämpiä ja sopeutuvampia. Tämän saavuttamiseksi niitä pitää pystyä  mallintamaan, mittaamaan ja seuraamaan – aivan kuten muitakin kompleksisia järjestelmiä. CompLex tarjoaa teoreettisen kehyksen ja menetelmätyökalut tämän mahdollistamiseksi”, Coupette kertoo.

ERC myöntää rahoitusta huippututkijoille korkeatasoiseen ja uraauurtavaan tutkimukseen. Tieteellinen huippuosaaminen on ainoa kriteeri, jonka perusteella ERC:n kärkitutkimusapurahoja myönnetään. ERC Starting Grantin voi saada erittäin lupaava nuori tutkija, jonka tohtorintutkinnosta on kulunut 2–7 vuotta.