Kolme aaltolaista valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseniksi
Suomalainen tiedeakatemia valitsi kevätkokouksessaan yhteensä 44 uutta jäsentä, joiden joukossa oli kolme aaltolaista.
Professori Mauri Kostiainen Kemian tekniikan korkeakoulusta tutkii uudenlaisia biohybridimateriaaleja, joissa yhdistyvät biologiset ja synteettiset materiaalit.
Dosentti Sabrina Maniscalco Perustieteiden korkeakoulun teknillisen fysiikan laitokselta tutkii kvanttifysiikkaa ja kvanttiteknologiaa.
Professori Matti Liski Kauppakorkeakoulun taloustieteen laitokselta tutkii muun muassa uusituvan energian markkinoita ja päästökauppaa.
Tiedeakatemian jäseniksi kutsutaan ansioituneita ja yleisesti arvostettuja kotimaisia ja ulkomaisia tieteentekijöitä laajasti tieteen eri aloilta. Yhteensä jäseniä on noin tuhat.
Vuonna 1908 perustetun Suomalaisen Tiedeakatemian tehtävänä on edistää tieteellistä tutkimusta sekä toimia korkeatasoista tiedettä edustavien tutkijoiden yhdyssiteenä. Se järjestää esitelmä- ja keskustelutilaisuuksia, kustantaa tieteellisiä julkaisuja ja tekee aloitteita ja antaa lausuntoja tiedettä ja tieteenharjoittajia koskevissa kysymyksissä. Akatemia jakaa noin kahden miljoonan euron edestä apurahoja vuosittain, erityisesti nuorille tutkijoille.
Onnittelut uusille jäsenille!
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹
Lue lisää uutisia
TATE-PJU uudeksi standardiksi vaativiin hankkeisiin
Taloteknisestä projektinjohtomallista on jo vuosien kokemus, mutta vielä siitä ei ole tullut valtavirtaa. Kun talotekniikan merkitys ja vaativuus koko ajan kasvaa, nyt on oikea hetki miettiä, miten TATE-PJU:sta tehdään alan standardi vaativiin hankkeisiin. Matias Kallion tuore diplomityö tarjoaa hyvät eväät muutosmatkalle.
DOC+ kehittää väitöskirjatutkijoiden työelämätaitoja – Tule mukaan tapahtumiin
Tohtoriopiskelija tai jo tohtoriksi valmistunut, oletko pohtinut, miten rakentaa mielekäs ura tohtorina? Tai mitä muutoksia tekoäly tuo tutkimukseen ja työelämään? Nämä tapahtumat ja koulutukset ovat juuri sinulle!
Erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava globaali vientituote
Resurssitehokkaat ja erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava kansainvälinen kilpailuetu ja mahdollisuus erottautua suuria kielimalleja hyödyntävillä markkinoilla.