Kolmiulotteisuus vahvistaa kasvonilmeiden herättämiä tunteita
Tutkimuksessa käytetyt kaksiulotteiset kuvaparit voidaan nähdä kolmiulotteisina katsomalla kuvan "läpi".
Ruudulla ja tavallisissa valokuvissa esitetyt kasvonilmeet eivät yleensä synnytä katsojassa yhtä vahvoja tunnereaktioita kuin ilmeet reaalielämän vuorovaikutuksessa. Nyt tutkijat ovat kuitenkin osoittaneet, että kolmiulotteisina ja luonnollisissa syvyyssuhteissa esitettyjen valokuvien ilmeet synnyttävät katsojissa selvästi vahvempia tunteita kuin perinteiset, kaksiulotteiset kuvat.
– 3D-valokuvat huijaavat aivot luulemaan, että kuvan kasvot ovat todellisemmat kuin 2D-valokuvan, kiteyttää Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen tohtorikoulutettava Jussi Hakala. Hän analysoi yhdessä tutkijatohtori Jari Kätsyrin ja Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen yliopistotutkija Jukka Häkkisen kanssa tutkimusta varten 40 koehenkilön reaktioita erilaisiin valokuviin.
Tutkijat huomasivat, että vihaisten ilmeiden aiheuttamat negatiiviset tunteet vahvistuivat eniten luonnollisella syvyysvaikutelmalla, kun taas iloisten ilmeiden aiheuttamat positiiviset tunteet vahvistuivat sekä kavennetulla että luonnollisella syvyydellä. Tunteita mitattiin itsearvioinneilla.
Luotettavuus ja yleistettävyys paranevat
Hakalan mukaan kasvojenilmetutkimusta on tähän asti tehty lähinnä tavallisilla 2D-kuvilla.
– Tulosten pohjalta on tehty yleistyksiä reaalimaailmasta. 3D-kuvat vastaavat kuitenkin paremmin todellisuutta, joten niiden avulla tutkimusten luotettavuus ja yleistettävyys paranevat, hän sanoo.
Tunteiden tutkimuksen lisäksi saaduilla tuloksilla on merkitystä esimerkiksi Oculus Riftin ja Microsoftin HoloLensin kaltaisten lisätyn todellisuuden näyttöjen suunnittelussa. Tutkimuksen perusteella 3D-sisältö kannattaa esittää reaalimaailman luonnollisissa syvyyssuhteissa, jos halutaan vahvistaa katsojan tunnekokemusta.
– 3D:tä käytetään pääasiassa toimintaelokuvissa efektien korostamiseen, mutta sitä voitaisiin käyttää myös näyttelijöiden ilmeiden synnyttämien tunnekokemusten vahvistamiseen, Hakala ehdottaa.
Tutkimus julkaistiin äskettäin . (ipe.sagepub.com)
³¢¾±²õä³Ù¾±±ð³Ù´ÇÂá²¹:
Aalto-yliopisto
Jussi Hakala
puh. 050 544 4553
jussi.h.hakala@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Haku on auki innovaatiotutkijatohtoriksi tekoälyssä
Palkallinen 12 kuukautta kestävä urapolku, jonka avulla voit muuttaa tohtorintutkimuksesi löydökset deep tech -startupiksi.
Aalto Creatives -esihautomon haku syksylle 2026 on auki
Seuraava Aalto Creatives -esihautomo alkaa syyskuussa. Hakuaika päättyy 7.9.2026. Aalto Creatives järjestää ohjelmasta kiinnostuneille infotilaisuuden torstaina 27.8. Infotilaisuudessa kuullaan ohjelmaan aiemmin osallistuneiden tiimien kokemuksia. Tapahtumassa on mahdollista tavata Aalto Creatives -tiimi ja kysyä hakemuksen jättämisestä.
Suomalaistyöryhmän teos tuo viilentävän puutarhan helteissä kärvistelevään Espanjaan
Suomalaisten arkkitehtien ja taiteilijoiden ryhmä esittää puutarhataideteoksellaan kaupunkien kuumenemisen ja ympäristökriisin ratkaisuksi muun muassa kasvillisuutta ja yhteisöllisyyttä.