ºÚÁÏÍø

Uutiset

Koneen Säätiöltä aaltolaisille lähes miljoona euroa

Elokuvaohjaaja, professori Susanna Helken johtama kolmivuotinen projekti "Sovun ja repeämän kuvat" sai 280 630 euron rahoituksen.

Susanna Helke, Timo Korhonen, Jouko Aaltonen ja Jussi Lehtomäki saivat Koneen Säätiöltä apurahan Sovun ja repeämän kuvat -hankkeelleen. Kuva: Riku Pihlanto / Koneen Säätiö.

Suurimman summan Aalto-yliopistolle myönnetyistä apurahoista sai elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen professori Susanna Helke tutkimusryhmineen. Rahoitus myönnettiin Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi? -ohjelmasta, jonka tavoitteena on lisätä ymmärrystä sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja eriarvoisuudesta sekä pureutua suomalaisen hyvinvointivaltion onnistumisen tai epäonnistumisen syihin. Näkökulmina ovat ympäristö, ikä, työllisyys, alueet ja asuminen.

‒ Tutkimusryhmäämme kuuluu nimekkäitä elokuva- ja media-alan ammattilaisia. Hanke käynnistyy vuoden 2015 alussa, ja siihen tulee mukaan myös maisterinopintojaan suorittavia, tulevia dokumentaristeja. Kaiken kaikkiaan tämä on suuri kunnia suomalaisen dokumenttielokuvan tutkimukselle. Ja samalla mittava tunnustus koko alan tutkimukselle, kun sen nähdään olevan apurahajaossa samalla viivalla yhteiskuntatieteiden kanssa, Susanna Helke kertoo.

Sovun ja repeämän kuvat -hankkeessa kysytään, miten hyvinvointiyhteiskunnan murtumia voi oleellisella tavalla tehdä näkyväksi dokumentaarisen elokuvan keinoin. Hanke synnyttää paitsi yhteiskunnallista analyysia, myös sarjan elokuvia. Hanke toteutetaan useampivuotisena ajatushautomona, jossa seminaarit sekä talous- ja yhteiskuntatieteilijöiden vierailuluennot tukevat elokuvien valmistelua ja teoreettista ajattelua.

Projektissa työskentelevät Helken lisäksi elokuvaohjaajat ja -tuottajat, taiteen tohtorit Jouko Aaltonen ja Timo Korhonen, toimittaja Hanna Nikkanen sekä kirjailija, toimittaja, elokuvaohjaaja Elina Hirvonen ja elokuvaohjaaja Jussi Lehtomäki. Hankkeen koordinaattorina toimii Kirsi Rinne.

from on .

Apurahaa rohkeille tieteen ja taiteen avauksille 

Koneen Säätiö myönsi aaltolaisille runsaasti myös muita apurahoja ja stipendejä, yhteensä 484 162 euroa.

Tutkimushankkeet | Apurahoja 3 kpl, 201 562 euroa

Tommi Himberg ja työryhmä, PhD, tutkijatohtori, 53 920 euroa:
Social eMotions - sosiaalisten tunteiden ja liikevuorovaikutuksen tutkimus tieteen ja tanssitaiteen keinoin.

J Matias Kivikangas, projektitutkija, 45 784 euroa:
Tiedostamattomat tunnepohjaiset arvostelmat äänestyskäyttäytymisen määrittäjänä.

Jyrki Sinkkilä ja työryhmä, arkkitehti, professori, 101 948 euroa:
Vihreä infrastruktuuri ja maisema: Avaus ekologisen ympäristösuunnittelun käytännön menetelmien ja kipupisteiden tutkimiseen ja ratkaisujen kehittämiseen laaja-alaisen yhteistyön kautta.

Tutkijastipendit | Apurahoja 10 kpl, 282 600 euroa

Samir Bhowmik, Doctoral Candidate, 12 kk, 27 600 euroa:
Powering the Shareable Museum: A participatory and sustainable framework for museums and their user communities.

Jaana Marianne Ennari, FT kemisti, tutkija post doc, 6 kk, 15 600 euroa:
Saunan käyttäminen nyky-yhteiskunnan kemikaali- ja hometaloympäristön aiheuttamien haittojen vähentämisessä.

Heidi Marika Fast, teatteritaiteen maisteri, 3. vuosi, 12 kk, 27 600 euroa:
Sensibiliteetti ja laulu nykytaideprosessissa. Laulun lumovoimaan pohjautuvan taiteellisen menetelmän kehittäminen semiokapitalismin oloissa.

Jaana Kokko, taiteen maisteri, kauppatieteiden maisteri, 3. vuosi, 12 kk, 27 600 euroa:
Nykytaide maailmallisuuden tutkimisen muotona – Avauksia poliittisen ja yhteiskunnallisen ymmärtämiseen.

Sayani Majumdar (Bhattacharyya), Docent, Senior Research Scientist, 2. vuosi 12 kk, 42 000 euroa:
Reducing carbon footprint in ICT through energy efficient and greener technology solutions.

David Munoz Alcantara, Doctor of Arts Candidate, MA., 2. vuosi, 12 kk, 27 600 euroa:
Nomad Agency-Archive of Emergent Studies /NAES Art as an Agenda, -envisioning places for synergy.

Ville-Pekka Sorsa, PhD, dosentti, yliopistonlehtori (ma.), 12 kk, 42 000 euroa:
Onko yritysten yhteiskuntavastuu hyväksi demokratialle?

Heidi Tikka, taiteen lisensiaatti, 12 kk, 27 600 euroa:
Mediataiteen tuotantoverkostot – kokeellisuus, performatiivisuus ja toimijuus mediataiteen tuotannossa ja esittämisessä; taiteen tohtorin tutkintoon liittyvä opinnäyte.

Leena Marja Valkeapää, taiteen tohtori, post doc, 12 kk, 31 200 euroa:
Taiteellinen kulttuurintutkimus Käsivarren Lapissa.

Annu Wilenius, kuvataiteilija, kuraattori, 4. vuosi, 6 kk, 13 800 euroa:
Väitöskirjan Nomadic Science Fiction: Experiencing Diversity and Alterity through Urbanizing Mongolia viimeistelyyn.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tekniikan alan suomi
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö Julkaistu:

Suomen kielen integrointi englanninkieliseen tekniikan alan opetukseen: tekoälyvideoiden mahdollisuudet ja haasteet

Tässä blogipostauksessa opetusassistentti Rainer Ruuskanen kertoo siitä, miten tekoälyn avulla tuotetuilla videoilla voi tuoda suomen kieltä mukaan englanninkieliseen substanssiaineen opetukseen ja samalla tukea kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen oppimista.
Nykyaikainen punatiilirakennus, korkeat mustat pilarit, puita edessä ja ihmisiä kävelee kadulla
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö, Opinnot Julkaistu:

Nordean ja Aalto-yliopiston yhteishankkeessa tutkitaan tekoälyn tulevaisuutta sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta

Aalto-yliopisto ja Nordea aloittavat tutkimus- ja koulutusyhteistyön. Tarkoituksena on selvittää, miten tietoteknisten laitteiden kasvava itsenäisyys muovaa tulevaisuuden palveluja.
Suuri valkoinen risteilyalus Legend of the Seas telakalla kirkkaan taivaan alla
³Û³ó³Ù±ð¾±²õ³Ù²âö Julkaistu:

Meyer Turku tekee 800 000 euron lahjoituksen Aalto‑yliopistolle

Lahjoituksella Aalto perustaa viisivuotisen työelämäprofessuurin vauhdittamaan meritekniikan kehitystä ja turvaamaan alan osaamista Suomessa.
Ruskeasävyinen asetelma tukista, massasta, kuidusta, lankakartiosta ja neuleesta, puusta tekstiiliksi.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

1600-luvun laivanhylyn matka jatkuu ainutlaatuisena neulemekkona

Aalto-yliopiston tutkijat valmistivat Hahtiperän hylyn ylijäämäpuusta tekstiilikuitua, kehräsivät sen langaksi ja neuloivat mekoksi uudella, tekoälyä hyödyntävällä teknologialla.