Uutiset

Koulutus ja tulot vaikuttavat covid-19 -kontaktinjäljityssovellusten hyväksymiseen

Sosiaalisesti ja digitaalisilta mahdollisuuksiltaan muita heikommassa asemassa olevat ihmiset sekä viranomaisiin vähemmän luottavat henkilöt suhtautuvat muita kielteisemmin digitaalisten kontaktinjäljityssovellusten käyttämiseen covid-19:n hallinnassa.
Mobile phone. Photo: Aleksi Poutanen

Tohtorikoulutettava Yanqing Lin Kauppakorkeakoulun tieto- ja palvelujohtamisen laitokseltasekä sekä My Villius Zetterholm ja Päivi Jokela Ruotsin Linné-yliopistosta havaitsivat digitaalisten covid-19-kontaktinjäljityssovellusten yleistä hyväksyntää analysoineessa katsausartikkelissaan, että yleinen hyväksyntä näitä sovelluksia kohtaan vaihteli eri kulttuurien ja sosiodemografisten luokkien välillä.

Tutkijat havaitsivat, että pienituloisemmat, vähemmän koulutetut ja viranomaisiin vähemmän luottavat henkilöt suhtautuivat näiden sovellusten käyttöön muita kielteisemmin.

Yksityisyyden suojaan liittyvät huolenaiheet ja valvonnan pelko ovat yleisiä esteitä hyväksynnälle. Osa ihmisistä ei usko, että heidän tietojansa säilytetään turvallisesti tai että niitä käytetään vain epidemioiden hallintaan.

Tutkimus osoitti, että korkeammin koulutetut ja parempituloiset henkilöt, joilla on paremmat mahdollisuudet hyödyntää teknologiaa, suhtautuivat muita hyväksyvämmin digitaalisiin kontaktinjäljityssovelluksiin. Tärkeimpänä hyväksymistä edistävänä tekijänä tutkijat pitivät luottamusta.

Toinen merkittävä havainto koskee kontaktinjäljitysteknologioihin liittyviä väärinkäsityksiä ja niiden roolia kontaktien jäljittämisessä. Jotkut esimerkiksi uskovat, että tällainen teknologia suojelee heitä varoittamalla heitä välittömästi, kun he ovat lähellä tartunnan saanutta henkilöä.

Tutkijoiden mukaan nämä ovat vakavia väärinkäsityksiä ja edellyttävät lisätutkimuksia, koska ne voivat johtaa valheelliseen turvallisuudentunteeseen tai tarpeettomaan riskinottoon. On myös varmistettava, että käyttäjät ymmärtävät teknologioita riittävästi, jotta he osaavat käyttää niitä turvallisesti.

 ”On ratkaisevan tärkeää ymmärtää paremmin ihmiskeskeisiä näkökulmia, jotta tällaisia uusia teknologioita voidaan suunnitella ja käyttää eettisesti, oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti”, tutkijat toteavat.

Tutkimus julkaistiin Informatics-lehden erityisnumerossa ”Managing the Consequences of COVID-19 in the Every-Day Working, Learning, and Interacting Life”. Tutkimus kokosi yhteen tulokset 25:stä tutkimuksesta neljästä maanosasta eri puolilta maailmaa.

Muun muassa Psychreg-julkaisu on uutisoinut tutkimuksesta:

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Pelkkä pöytälamppu, pyöreä polttimo kahden beigen levyn välissä, edessä kuivattua heinää
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Metex-palkinto 2026 Hana Rehorčíkoválle

Metex-palkinto myönnetään erinomaiselle maisterityölle, joka on tehty yhteistyössä teknologiayrityksen kanssa tai joka edistää muotoilun ja taiteen merkitystä ja käyttöä suomalaisessa teollisuudessa.
Hymyilevä silmälasipäinen nainen kuviollisessa mekossa ja panta päässä sisätiloissa
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Ornamon Muotoilun suunnannäyttäjä 2026 -palkinnon sai palvelumuotoilija Mariana Salgado

Muotoilun suunnannäyttäjä -palkinto myönnettiin palvelumuotoilija Mariana Salgadolle, joka tuo muotoilua osaksi ilmastotutkimusta ja rakentaa ihmisten osallisuutta kestävyyssiirtymässä.
Moderni keittiö, kokki, roikkuvat paistinpannut ja puhelin, jossa suklaabrownien arvostelu
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Väitös: Kata Fodor tutkii kestävämpiä ruokavalioita ihmiselle ja planeetalle

Kata Fodor selvitti väitöstutkimuksessaan, miten edistää kestävämpiä ruokavalioita ympäristöjen, tilojen, infrastruktuurien ja kaupunkien suunnittelun avulla. 
Lähikuva piikiekosta metallisella mittausasemalla, jota ympäröi useita ohuita kultaisia mittaneuloja
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Viisi asiaa, jotka jokaisen pitäisi tietää fotoniikasta

Valtaosa käyttämistäsi digitaalisista laitteista hyödyntää fotoniikkaa. Tekoälyn kasvun myötä fotoniikasta löytyy apua myös energiatehokkaampiin datakeskuksiin, kertoo Aalto-yliopiston sähkötekniikan apulaisprofessori Paul Verrinder.