Kuinka erittäin hyvästä tehdään vieläkin parempi – tutkimusyhteistyö Genelecin kanssa on jatkunut vuosikymmeniä
”Hyvästä voidaan tehdä vieläkin parempi”, vastaa akustiikan professori Vesa ää쾱 kysyttäessä, miksi hyvin toimivia kaiuttimia yhä tutkitaan ja edelleen parannetaan tutkimuksen avulla. Aallon tutkimushankkeet ovat liittyneet muun muassa studiokaiuttimen automaattiseen kalibrointitekniikkaan. Sen avulla äänestä saadaan yhtä korkeatasoista huoneesta ja sijoituspaikasta riippumatta. Tuorein yhteistyössä julkaistu tutkimus keskittyy kaiuttimen impulssivasteen parantamiseen.
”Mallinsimme kaiuttimen tietokoneella ja tietokonemallin avulla testasimme, millä ajan hetkellä tietyt taajuudet tulevat ulos kaiuttimesta suhteessa toisiinsa”, kertoo aiheesta väitöskirjaa tekevä Juho Liski.
۳ٱٲötä useiden yritysten kanssa
On luontevaa, että Aallon akustiikan tutkijoilla on yhteistyötä Genelecin kanssa, sillä yhtiön juuret johtavat Teknilliseen korkeakouluun, jossa yrityksen perustaja opiskeli 1970-luvulla. Yhteisten tutkimusprojektien lisäksi Genelec tekee yliopistojen kanssa yhteistyötä monin eri tavoin. Yrityksen edustajat luennoivat kursseilla ja yritys tarjoaa opiskelijoille opinnäyte- ja harjoittelutyöpaikkoja.
Aallon akustiikan tutkijat tekevät yhteistyötä myös muiden yritysten, kuten Nokian ja Huawein kanssa. Muutama vuosi sitten perustettu Aalto Acoustics Lab on tiivistänyt entisestään akustiikan tutkijoiden yhteistyötä, kuten lisännyt yhteisiä tutkimus- ja opiskelijaprojekteja ja rahoitushakemuksia.
Lue lisää Aalto Acoustics Labista >>
Videolla Vesa ja Juho kertovat, miten kaiutin toimii ja miten kaiutinta tutkitaan.
Lue lisää uutisia
Hae rahoitusta pääkaupunkiseutua koskevaan vaikuttavuustutkimukseen
Kaupunkivaikutus-hankkeen rahoitushaku on auki 11.10.2026 asti.
Aalto-professori Jukka Pekolan viesti: Sinnikäs perustutkimus on edistyksen ehto
Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitoksen professori Jukka Pekola nimitettiin Aalto-professoriksi lukuvuoden avajaisissa 1. syyskuuta 2026.
Tutkimus: Pelillistetyt palvelunestohyökkäykset pyrkivät psykologiseen sodankäyntiin Nato-maita vastaan
Venäjämielistä NoName057(16)-hakkeriryhmää käsittelevä tutkimus osoittaa, kuinka ‘haktivismi’ on kehittymässä hybridiuhaksi, joka hämärtää propagandan, geopoliittisen sodankäynnin ja taloudellisesti motivoituneen kyberrikollisuuden välistä rajaa.