Uutiset

Kuntien sote-kustannusten eroja selittää palvelujen tuotantorakenne

Uudistuksella on oltava nykyistä kustannustasoa alentava tavoite, osoittaa tutkijoiden tunnuslukuraportti.

– Sote-uudistuksen kustannusvaikutukset ovat ajankohtainen keskustelun aihe. Kun ainoa esillä oleva laskelma päätyy siihen, että sote-uudistuksella kasvatetaan kokonaiskustannuksia, ei tämä voi nykytilanteessa olla lähtökohta, jolle Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus rakennetaan. Suomen kansantalouden tila huomioiden sote-uudistuksella on oltava selvä nykyistä kustannustasoa alentava tavoite, sanoo professori Teemu Malmi.

Aalto-yliopiston Tunnusluku-projekti on tehnyt kaksi Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemaa julkaisua: Sisältöä sote-uudistukseen ä Saadaanko sote-uudistuksella tasalaatua? Nyt julkaistu raportti Sote-sektori tarvitsee poliittisesti asetetut kustannustasotavoitteet on jatkoa tälle työlle.

Raportissa todetaan aluksi, että kuntien suuria sote-kustannusten eroja ei voida selittää sairastavuusindeksillä, tarvekertoimella tai yli 75-vuotiaiden määrällä. Suurin selittävä tekijä on palvelujen tuotantorakenne.

Raportissa paneudutaan neljään nykyisin hyvin toimivaan kuntaryhmän palvelujärjestelmään ja lasketaan näiden toimintamallien kustannukset koko valtakunnan tasolla. Nämä mallit ovat kustannushuippujen leikkausmalli, keskikokoisten kuntien toimintamalli, parhaiden kuntien toimintamalli ja Eksoten kustannustaso. Raportin mukaan kaikki neljä mallia perustuvat hyvin toimiviin ratkaisuihin ja ovat monistettavissa.

Raportin mukaan laadun ei tarvitse kärsiä, vaikka asetetaan selkeä vaatimus kustannustason alentamiselle ja kannustetaan tai pakotetaan sote-alueet ottamaan mallia tehokkaimpien toimijoiden toimintatavoista haettaessa kustannussäästöjä.

– Päätös siitä, miten suuriin kustannussäästöihin sote-uudistuksella pyritään, on poliittinen. Samoin se, millä mekanismeilla varmistetaan, että säästötavoitteet myös saavutetaan. Nämä molemmat ovat nyt eduskunnan käsissä, sanoo professori Teemu Malmi.

----
Tutkijat päivittivät laskelmaansa tiistaina 20.1. Alkuperäinen laskelma säästöistä perustui sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Näihin lukuihin saattaa kuitenkin sote-palveluiden yhteistoiminta-alueiden vuoksi kirjautua joidenkin kuntien kustannukset useaan kertaan. Päivitetty laskelma on tehty nettokustannuksista, jotka kertovat verotuloilla maksettavat kustannukset.

äپٴᲹ:

Teemu Malmi
professori
Laskentatoimen laitoksen johtaja
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
+358 40 5100 827

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Valkoiseen pukeutunut nainen seisoo pukuhuoneessa, jossa violettia seinää, valaistu peili ja riippuvia vaatteita.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Hämeenlinnan taidemuseon näyttely herättää teokset henkiin elokuvan keinoin

Hämeenlinnan taidemuseossa nähdään yhteistyössä Aalto-yliopiston elokuvataiteen laitos ELO:n kanssa toteutettu Kehyskertomuksia: 24 fps / Reframing Cinema -näyttely.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kuka julkaisee avoimet julkaisumme?

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat suosivat julkaisemista suurten kustantajien kirjoittajamaksullisissa avoimissa lehdissä. Kirjoittajille maksuttomissa avoimissa lehdissä kustantajana on usein yliopisto tai tieteellinen seura.
Henkilö nojaa kädet ristissä suuren puunrunkoon, yllään harmaa nappipaita ja mustat housut.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Markus Joutsela: “Pakkaus on alihyödynnetty media, käyttöliittymä ja kokemuksellinen elementti”

Minä väitän -sarjassamme lehtori ja tutkija Markus Joutsela tarkastelee, miten käyttäjälähtöinen suunnittelu voi muuttaa tavan, jolla pakkauksia tehdään ja koetaan.