Uutiset

Kurkista Lohjan historiaan kivikaudelta 2000-luvulle – virtuaalinäyttely säilöö kulttuuriperintöä kestävästi

Lohjan museon pitkäaikainen kulttuurihistoriallinen perusnäyttely on jo päättynyt, mutta sitä ennen MeMo-instituutti tallensi sen sisällön yksityiskohtaiseksi 3D-virtuaalinäyttelyksi verkkoon.
Pistepilvinäkymä punaisesta puutalosta, laattakatto, etupolku ja tiheät pensaat, metsä takana
Pistepilvikuva Pedagogio-rakennuksesta. Kuva: MeMo-instituutti

Lohjan museon purettiin elokuussa 2025, mutta sen tarinat elävät nyt verkossa. Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo taltioi näyttelyn ennen purkua ja toteutti siitä 3D-virtuaalinäyttelyn, joka tuo Lohjan nyt paikallishistorian kaikkien ulottuville ajasta ja paikasta riippumatta.

Museoalueella Pedagogio-rakennuksessa esillä ollut näyttely kertoi alueen historiasta kivikaudelta 2000-luvulle saakka. Virtuaalinäyttelyssäkin tähän historiaan voi tutustua paitsi kronologisesti myös pieniä yksityiskohtia myöten: 3D-mallinnettuja esineitä voi tarkastella eri kulmista, ja klikkaamalla sisältöjä avautuu lisätietoa helposti saavutettavassa muodossa.

Linkki  

Museohuone, kukkatapetti, peili, vitriini esineineen ja nuuskarasian esittelykortti etualalla.
Näyttelyssä pääsee kurkistamaan esineisiin myös yksityiskohtaisesti, esimerkiksi 1700-luvulta peräisin oleva nuuskarasia on 3D-skannattu ja siitä löytyy tekstimuodossa lisätietoja klikkaamalla.

Paikallishistoria ja moderni teknologia kulkevat käsi kädessä

3D-virtuaalinäyttelyn on toteuttanut Aalto-yliopiston ja Maanmittauslaitoksen paikkatietokeskuksen yhteinen mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo, joka yhdistää toiminnassaan teknologian, tieteen, taiteen ja talouden – ja luo uusia tapoja tallentaa ja esittää kulttuuriperintöä.

Museoiden tehtävänä on tuoda esille paikallista historiaa, ja nyt se yhdistyy onnistuneesti myös digiaikaan, sanoo MeMo-instituutin akateeminen koordinaattori Marika Ahlavuo. Virtuaalinäyttely on toteutettu tiiviissä yhteistyössä museoammattilaisten ja tutkijoiden kanssa, ja se perustuu edistyneillä 3D-teknologioilla kerättyyn mittaus- ja mallinnusaineistoon, joiden avulla fyysisestä ympäristöstä voidaan tuottaa tarkkaa digitaalista aineistoa.

Aineisto muunnetaan digitaalisiksi sisällöiksi, jotka mahdollistavat monenlaisen kulttuuriperinnön esittämisen, hyödyntämisen ja säilyttämisen täysin uusilla tavoilla, mainitsee MeMo-instituutin johtaja Hannu Hyyppä.

“Käytettävät teknologiat ulottuvat laser- ja kuvamittauksesta anturi-, paikannus- ja navigointiratkaisuihin sekä älykkäisiin XR-, AI- ja robotiikkasovelluksiin. Niiden avulla voidaan tuottaa mittatarkkaa ja visuaalista aineistoa aina pienistä esineistä kokonaisiin rakennuksiin. Aineistoa voidaan jalostaa fotorealistisiksi 3D-malleiksi, animaatioiksi ja simulaatioiksi sekä uusien innovaatioiden ja palveluiden pohjaksi,” Hyyppä jatkaa.

Museon seinäesillepano, jossa useita sumentuja vanhoja muotokuvia ja oransseja infokuvakkeita.
Lohjalaisia ihmisiä esittelevien luukkujen takaa löytyy heihin liittyviä esineitä, kuten esimerkiksi vaatteita.

Myös tulevat sukupolvet pääsevät historian äärelle

Jo purettuun näyttelyyn pääsee nyt suoraan kotikoneelta, mikä mahdollistaa Lohjan historiaan tutustumisen kuratoidusti ajasta ja paikasta riippumatta. Näin paikallishistoria ikään kuin siirtyy Lohjalta kaikkialle maailmaan, sanoo Hannu Hyyppä.

Virtuaalinäyttely pidentää perinteisen museonäyttelyn elinkaarta ja avaa uusia mahdollisuuksia kulttuuriperinnön saavutettavuuteen. Samalla se osoittaa, miten digitaaliset teknologiat voivat tuoda historian lähemmäs uusia yleisöjä – myös tulevia sukupolvia.

Tulevat sukupolvet ovatkin luonteva kohderyhmä MeMon virtuaalisille mallinnuksille. Kotikaupunkimme Lohja -näyttelyä voidaan jatkossakin hyödyntää esimerkiksi opetuksessa, sanoo Lohjan museon amanuenssi Matti Mäki.

“Monesti museoiden näyttelyt katoavat viimeisen aukiolopäivän jälkeen lopullisesti. Virtuaalimuodossa näyttelyn elinkaarta voidaan kuitenkin jatkaa. Nyt näyttelyä voidaan hyödyntää opetuksessa, vaikka fyysiset ovet ovat sulkeutuneet”, Mäki mainitsee.

Punainen puutalo yöllä pistepilvikuvaussa, ympärillä korkeat puut ja kapea polku
Pistepilvikuva Pedagogio-rakennuksesta. MeMo-instituutti

Historia näyttää esimerkkiä kestävästä kehityksestä

Myös näyttelyrakennus Pedagogio edustaa kestävää kulttuuriperintöä ja sen vaalimista. Vuonna 1769 valmistunut hirsirakennus on Lohjan vanhin säilynyt koulurakennus, joka siirrettiin museon alueelle vuonna 1971.

“Rakennuksen käyttötarkoitus on muuttunut koulusta museoksi, mutta sen ydintehtävä on säilynyt: kertoa historiasta ja toimia kulttuuriperinnön näyteikkunana”, Ahlavuo sanoo.

Sekä rakennuksen uusiokäyttö että sen digitaalinen mallinnus havainnollistavat, miten menneisyys ja nykyteknologia voivat yhdessä tukea kestävää kehitystä.

“3D-virtuaalinäyttelyssä yhdistyy Aalto-yliopiston huippututkimus ja uusimaalaisen kaupungin historia. Näin menneisyyden tarinat tuodaan myös osaksi tulevaisuuden kestävää kehitystä”, Ahlavuo sanoo.

Toteutuksesta osa on konseptoitu Euroopan unionin osarahoittamassa Älykäs tuotantoympäristö (4T&K) -hankkeessa.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Abstrakti lähikuva värikkäästä lasista, jossa on pyörteisiä kuvioita oranssin, sinisen ja violetin sävyissä.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tohtoriopintojen uusi THOPS-​työkalu julkaistu

Uusi digitaalinen THOPS-työkalu on korvannut opiskelijoiden vanhat THOPS-tehtävät MyStudies-työpöydällä ja vastuuprofessoreiden hyväksyntämenetelmän Student Success Hubissa.
Drawing of two doctoral students each holding a paper, with doctor's hats shining on their heads.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Esitarkastus- ja valmistumisaikataulut kesällä 2026

Tietoa väitöskirjan esitarkastuksesta, julkisesta väitöstilaisuudesta ja valmistumisesta tohtoriksi kesällä 2026
Metakidepaneeli ohjaa langatonta verkkoa sisäkatossa olevasta reitittimestä kulman takana olevan käyttäjän tarpeeseen.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Edullinen ratkaisu 6G-katveeseen: tutkijoiden kehittämät metakidepaneelit ohjaavat langattomia signaaleja myös kulman taakse

Tutkijoiden kehittämät paneelit ohjaavat radioaaltoja fyysisten esteiden ympäri – ilman ylimääräistä elektroniikkaa, virtalähteitä tai aktiivista viritystä.
Henkilö valkoisessa laboratoriotakissa seisoo kirkkaassa laboratoriossa laitteiden keskellä
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kasvun avaimet: Näin energiamurros tekee öljystä tarpeettoman

Puhtaaseen energiaan siirtyminen on yhteiskunnalle yhtä suuri mullistus kuin digitalisaatio, ja Suomella on siihen monta valttikorttia, sanoo Aalto-yliopiston uutta Energiasiirtymän osaamiskeskusta vetävä professori Annukka Santasalo-Aarnio.