Kvanttitietokoneen peruspalikoille löytyi uusi lupaava rakennusmateriaali
Amorfinen topologinen suprajohde koostuu suprajohtavalle pinnalle satunnaisesti sirotelluista magneettisista atomeista (punaiset nuolet). Satunnaisuudesta huolimatta systeemiin muodostuu kollektiivinen topologinen kvanttitila, jota ympäröi Majorana-reunatila (yllä). Kuva: Teemu Ojanen.
Uudenlaiset kvanttimateriaalit ja niiden vielä tuntemattomat, eksoottiset sähköiset ominaisuudet ovat yksi kiihkeimmin tutkittuja fysiikan aloja. Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että täysin sattumanvaraisesti muodostuneen materiaalin voi saada toimimaan topologisena suprajohteena. Tähän asti topologiset materiaalit on pitänyt räätälöidä ja järjestää täydellisen säännöllisiksi hilarakenteiksi.
Topologiset suprajohteet mahdollistavat vastuksettoman johtavuuden – aivan kuten tavalliset suprajohteetkin – mutta niiden reunaa pitkin virtaa lisäksi erikoisia Majorana-hiukkasia. Ne ovat kollektiivisia kvantti-ilmiöitä, joita tavataan topologisissa suprajohteissa. Fyysikot ympäri maailmaa tutkivat kiivaasti erilaisia tapoja realisoida ilmiötä. Monet uskovat Majorana-hiukkasten voivan toimia kvanttitietokoneiden peruslaskentayksikköinä, kvanttibitteinä.
Nature Communications -lehdessä julkaistut tulokset ovat harppaus kohti topologisten suprajohteiden ja eristeiden teknologista soveltamista. Tutkijoiden mukaan niitä voisi hyödyntää häviöttömissä komponenteissa, joita tarvitaan kvanttitietokoneisiin. Topologisia suprajohtavia materiaaleja ei tiettävästi esiinny luonnossa, mutta nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että niitä on mahdollista valmistaa keinotekoisesti laboratoriossa.
”Olemme todistaneet, että topologisia materiaaleja voi valmistaa myös amorfisissa eli muodottomissa systeemeissä, joissa rakenneosat ovat täysin satunnaisessa järjestyksessä. Olemme siis saaneet aikaan topologisen suprajohteen sirottelemalla suprajohtavalle pinnalle magneettisia atomeja sinne tänne – järjestämättä atomeja ensin virheettömiksi ja säännöllisiksi hiloiksi”, selittää tohtorikoulutettava Kim Pöyhönen.
”Täysin epäsäännöllisten atomijärjestelmien hyödyntäminen topologisina suprajohteina vaikuttaa erittäin lupaavalta: niiden valmistaminen ja mahdollinen teollinen tuotanto olisi nykyisiä menetelmiä huomattavasti helpompaa, nopeampaa ja halvempaa”, sanoo tutkimusryhmän johtaja, dosentti Teemu Ojanen.
Toistaiseksi satunnaisten kvanttimateriaalien lupaukset ovat perustutkimuksen tasolla, mutta Ojasen mukaan oikeita sovelluksia voi jo visioida.
"Topologisten materiaalien teknologista soveltamista helpottaisi huomattavasti, jos esimerkiksi elektronisia komponentteja voisi valmistaa systeemeistä, jotka eivät ole mitenkään järjestyneitä. Siksi haluamme edelleen löytää uusia tapoja toteuttaa satunnaisia topologisia aineita”, Ojanen tähdentää.
Tutkimus on tehty Aalto-yliopiston fysiikan laitoksen Theory of Quantum Matter- ryhmässä.
äپٴᲹ:
Teemu Ojanen, dosentti
Aalto-yliopisto
teemu.ojanen@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin
Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.
Aalto-yliopisto esittelee kiertotalouden ratkaisuja New European Bauhaus -festivaalilla
Euroopan komission New European Bauhaus eli NEB -aloite kokoaa kestävän tulevaisuuden tekijät kesäkuussa Brysseliin.
Uudella ultraäänineulalla jopa kolme kertaa suurempi näyte – voi mahdollistaa harppauksen syöpädiagnostiikkaan
Aalto-yliopistossa jo vuosia kehitetyn uudenlaisen lääketieteellisen neulan soveltuvuutta kasvaindiagnostiikkaan on tutkittu yhteistyössä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUSin kanssa. Äskettäin julkaistun tutkimuksen perusteella sylkirauhaskasvaimet voitaisiin diagnosoida ultraäänineulan avulla huomattavasti aiempaa tarkemmin. Menetelmää on nyt käytetty onnistuneesti kymmenellä henkilöllä.