Uutiset

Lammi siirtyi valmistamaan vain vähähiilisiä tuotteita – taustalla tutkimustyö

Lammin Betoni siirtyi tänä syksynä valmistamaan vain vähähiilisiä harkkotuotteita. Siirtymää edelsi laaja-alainen, yli kahden vuoden pituinen kansallinen LOIKKA-tutkimushanke.
Professori Jouni Punkki iloitsee, että Loikka-hankkeen tutkimustulokset on viety täysimääräisenä käytäntöön ja Lammi näyttää omalta osaltaan suuntaa koko alalle. Kuva: Lammin Betoni
Työelämäprofessori Jouni Punkki iloitsee, että Loikka-hankkeen tutkimustulokset on viety täysimääräisenä käytäntöön ja Lammi näyttää omalta osaltaan suuntaa koko alalle. Kuva: Lammin Betoni

Lähes 70-vuotias perheyritys otti ison harppauksen vastuullisuustyössään siirtymällä syksyn aikana valmistamaan vain vähähiilisiä tuotteita. Muutoksella on suora vaikutus yrityksen tuotteiden hiilijalanjälkeen. Saavutettu hiilijalanjäljen pienennys vaihtelee tuotekohtaisesti ollen suurimmillaan jopa 53 prosenttia. Siirtyminen täysin vähähiilisiin tuotteisiin on alalla harvinaista, sillä valtaosa betonialan yrityksistä tarjoaa vähähiilisiä tuotteita toistaiseksi vain optiona tavallisten tuotteiden rinnalla.

Muutoksen taustalla vastuullisuusohjelma ja LOIKKA-hanke

Lammi laati vuonna 2022 vastuullisuusohjelman, minkä myötä vastuullisuustyöstä on tullut yritykselle suunnitelmallisempaa ja tavoitteellisempaa. Hiilineutraali rakentaminen on yksi Lammin vastuullisuusohjelman neljästä painopistealueesta. Hiilineutraaliuden edistämiseksi, Lammi oli vuonna 2022–2024 mukana Aalto-yliopiston ja viiden betoniteollisuuden yrityksen yhteisessä LOIKKA-hankkeessa, missä keskityttiin ensisijaisesti masuunikuonan hyödyntämiseen betonin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi.

”Vuoden 2022 maaliskuussa käynnistyi kaksivuotinen Aalto-yliopiston ja viiden betoniteollisuuden yrityksen yhteinen LOIKKA-hanke, missä keskityttiin ensisijaisesti masuunikuonan hyödyntämiseen betonin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Masuunikuona on terästeollisuuden sivuvirta ja erittäin tehokas betonin seosaine, mitä voidaan käyttää betonin valmistuksessa suuriakin määriä. Siten masuunikuonalla voidaan myös vähentää merkittävästi betonin valmistuksen aiheuttamia päästöjä”, kertoo Aalto-yliopiston betonitekniikan työelämäprofessori Jouni Punkki.

Laadusta ei tingitä 

Lammin omassa CO2-Loikka-hankkeessa tutkittiin lopulta vuosien 2022–2024 aikana 6 erilaista seossementtityyppiä ja yhteensä 17 erilaista reseptiyhdistelmää. Kesällä 2024 saatiin valitulla vähähiilisellä sideaineyhdistelmällä täytettyä kaikki yrityksen tuotteilleen asettamansa vaatimukset. Mittatarkkuuden ja standardinmukaisten lujuustestien lisäksi yritys teetti uusilla tuotteillaan pitkäaikaiskestävyyteen liittyvät jäädytyssulatuskokeet, sekä M1-sisäilmapäästötestit. Saavutetut tulokset olivat lopulta niin hyviä, että yritys päätti vielä optimoida tuotteiden valmistusreseptejä ja pudottaa kokonaissideainemäärää. Tehdystä muutoksesta huolimatta lopullisilla resepteillä valmistetut tuotteet ovat testien perusteella aiempiin tuotteisiin verrattuna samalla tasolla – loppulujuuksien osalta jopa hieman aiempaa parempia. 

”Kun Lammilta oltiin minuun Loikka-hankkeen jälkeen yhteydessä ja kerrottiin, että yritys ei pelkästään tarjoa vähähiilisiä tuotteita optiona, vaan siirtyy tuotannossaan täysin vähähiilisiin tuotteisiin, olin positiivisesti yllättynyt. On hienoa, että Loikka-hankkeen tutkimustulokset on viety täysimääräisenä käytäntöön ja Lammi näyttää omalta osaltaan suuntaa koko alalle”, kertoo Jouni Punkki Lammin Betonin toteuttamasta vähähiilisyysmuutoksesta.

Lue Lammin Betonin tiedote kokonaisuudessaan yrityksen verkkosivuilta:

LOIKKA

Hankkeen tavoitteena on puolittaa betonin valmistuksesta aiheutuvat CO2-päästöt. Käytännössä tämä tarkoittaisi n. 0,6 Mtn vähennystä päästöihin vuositasolla Suomessa.

Lue lisää
Loikka-logo
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Yleisö istuu keltaisilla säkkituoleilla ja portailla nykyaikaisessa salissa kuuntelemassa esitystä.
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kvanttiosaajista yrittäjiä: Aalto Inventors auttaa tutkijoita bisnespolulle

Aalto Inventors -ohjelma kasvattaa suunnannäyttäjiä teknologia-alalle.
Piirretty vihreävalkoinen hahmo ruutupuvussa pitelee suurennuslasia kelluvien molekyylikaavioiden keskellä
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Voiko huoneenlämmössä toimiva suprajohde löytyä? Tutkijat etsivät materiaalia, jota ei vielä ole olemassa

SuperC-konsortio aikoo löytää huoneenlämmössä toimivan suprajohteen, joka toisi valtavat energiansäästöt. Millaista on etsiä materiaalia, jota ei vielä nykytiedolla ole olemassa?
Sarjakuvassa kävelijät kasvavat ja tallovat vihreitä hahmoja ja kukkia alleen
Aalto Magazine, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Kasvua tarvitaan – mutta mitä oikein kasvatamme?

Siitä puhutaan nyt kaikkialla: hallitus tavoittelee sitä, yritykset lupaavat sitä ja yliopistoilta odotetaan ratkaisuja sen saavuttamiseksi. Kasvun uskotaan ratkaisevan velkaantumisen, kilpailukyvyn ja lopulta koko hyvinvointivaltion tulevaisuuden. Mutta mitä kasvulla tarkoitetaan – ja millaista kasvua tavoitellaan?
Sanaston mainos vihertävällä taustalla, avoin kirja ja kehotus kirjoittajille ja kääntäjille rekisteröityä.
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Lainauskorvaukset Sanastosta

Lainataanko teostasi kirjastosta? Olet oikeutettu lainauskorvaukseen.