Laserkeilausta ja lisättyä todellisuutta teatteriin
Miten taidelaitokset voivat hyödyntää uusia teknologioita, kuten lisättyä todellisuutta tai laserkeilausta? Tätä tutkii Virtuaaliseikkailu teatterin maailmaan -hanke, joka käynnistyy lokakuussa 2017 Jyväskylän kaupunginteatterin tiloissa.
Tavoitteena on kehittää digitaalisia kulttuuripalveluja, saada erityisesti nuoret kiinnostumaan kulttuurista ja edistää luovan työn tuotantoa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman hankkeen suunnittelu, kuvaukset ja mittaukset käynnistyvät lokakuussa 2017. Sen toteuttavat Aalto-yliopisto, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Jyväskylän kaupunginteatteri.
”۳ٱٲömme käynnistyi jo vuonna 2016. Sen tuloksena on syntynyt uudenlainen toimiva digitaalisuuden kokeilualusta, lukuisia yhteisiä kokeiluja, tapahtumia, kaksi rahoitettua hanketta ja yli 30 julkaisua. Yhdessä kiinnostavimmista kokeiluista lisättyä teknologiaa sovellettiin historiallisiin kohteisiin. 3D-hahmokuvauksen ansiosta yleisö pääsi kosketuksiin esimerkiksi Raaseporin ja Kuusiston linnan historiallisten hahmojen kanssa”, kertoo professori Hannu Hyyppä Aalto-yliopistosta.
"Näitä 3D-teknologita on esitelty nuorille myös yhteisillä toiminnallisilla demo- ja pop-up-päivillä, joita on toteutettu Aalto-yliopistossa, Humakissa, Omniassa ja viimeksi Tapiolan kulttuurikeskuksessa järjestetyillä Lasten taidefestivaaleilla. ۳ٱٲö painottuu nyt laajasti kulttuurituotantoon ja kulttuurin välittäjätoimintaan sekä tulkkaukseen ja kielelliseen saavutettavuuteen ja kommunikaatioasiantuntijuuteen. Siinä korostuu tieteellisen ja soveltavan tutkimuksen sekä kehittämistoiminnan välinen yhteys."
Piispa Arvid Kurki (1550-luku) esitettynä lisätyllä todellisuudella Kuusiston linnassa. Kuva: Matti Kurkela
Illuusion sisälle
Aalto-yliopisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu pääsevät Jyväskylän kaupunginteatterissa soveltamaan erityisosaamistaan käytäntöön. Lähtökohtana ovat taidekasvatuksen ja yleisön tarpeet. Kokeilussa katsoja voi vaeltaa virtuaalitodellisuudessa teatterin sisällä ja tarkastella, miten näytöksen illuusio ja lavasteet on synnytetty ja miten teatterinäytelmä toteutetaan. Samalla selvitetään digitaalisuuden luomia uusia ansaintalogiikoita.
”Loppuvuonna 2018 järjestämme hankkeeseen liittyvän digitaalisia kulttuuripalveluita käsittelevän seminaarin, tuotamme aihetta käsittelevän julkaisun ja uutisoimme hankkeen tuloksista”, kertoo tiedetuottaja Marika Ahlavuo Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitokselta.
Hankkeen teknisestä toteutuksesta vastaavat Aalto-yliopiston Rakennetun ympäristön mittauksen ja mallinnuksen instituutti MeMo ja Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö. Humanistinen ammattikorkeakoulu vastaa koordinoinnista ja digitaalisten tuotantotapojen mallintamisesta. Jyväskylän kaupunginteatteri osallistuu keskeisesti virtuaaliseikkailun sisällön suunnitteluun ja tuottamiseen.
”Uusien mittauslaitteiden ja virtuaalisten 3D-aineistojen ansiosta voimme tutkia digitaalisuuden vaikutuksia kulttuuritapahtumiin, kulttuurituottajien työtapoihin, kumppanuuksiin, yleisöön ja muihin sidosryhmiin”, kertoo Aalto-yliopiston 3D-studion päällikkö Matti Kurkela.
äپٴᲹ:
Tiedetuottaja Marika Ahlavuo
puh. 050 5122509
marika.ahlavuo@)aalto.fi
3D-studion päällikkö, TkL Matti Kurkela
matti.kurkela@aalto.fi
Professori Hannu Hyyppä
hannu.hyyppa@aalto.fi
Lehtori Pasi Toivanen
puh. 020 7621 372
pasi.toivanen@humak.fi
Lue lisää uutisia
TATE-PJU uudeksi standardiksi vaativiin hankkeisiin
Taloteknisestä projektinjohtomallista on jo vuosien kokemus, mutta vielä siitä ei ole tullut valtavirtaa. Kun talotekniikan merkitys ja vaativuus koko ajan kasvaa, nyt on oikea hetki miettiä, miten TATE-PJU:sta tehdään alan standardi vaativiin hankkeisiin. Matias Kallion tuore diplomityö tarjoaa hyvät eväät muutosmatkalle.
DOC+ kehittää väitöskirjatutkijoiden työelämätaitoja – Tule mukaan tapahtumiin
Tohtoriopiskelija tai jo tohtoriksi valmistunut, oletko pohtinut, miten rakentaa mielekäs ura tohtorina? Tai mitä muutoksia tekoäly tuo tutkimukseen ja työelämään? Nämä tapahtumat ja koulutukset ovat juuri sinulle!
Erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava globaali vientituote
Resurssitehokkaat ja erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava kansainvälinen kilpailuetu ja mahdollisuus erottautua suuria kielimalleja hyödyntävillä markkinoilla.