Uutiset

Latvuspeittokartta paljastaa, onko kotisi lähellä tarpeeksi puustoa

Puut viilentävät kaupungeissa ja toimivat hiilinieluina – mutta vain, jos asuinalueiden latvuspeitto on riittävä. Tutkijoiden tuore pääkaupunkiseudun latvuspeittokartasto osoittaa, miten huimia eroja puuston määrässä on eri alueilla.
Kartta Helsingin metropolialueen puiden latvuspeitosta kaupunginosittain eri vihreän sävyillä.

Kaupungistuminen, ilmastonmuutos ja luontokadon eteneminen ovat globaaleja haasteita, joihin tarvitaan kiireellisiä ratkaisuja. Viherryttäminen ja esimerkiksi puuston turvaaminen ovat monihyötyisiä keinoja lisätä hiilensidontaa, lieventää kaupunkitulvia ja helleaaltoja, ja tukea ä ihmisten että muiden lajien hyvinvointia.  Vaikka puiden hyödyt tunnetaan jo laajasti, niiden asema on kuitenkin uhattuna kaupungeissamme: puiden määrä vähenee, niitä kaadetaan ja vaurioitetaan eikä uusille puille varata aina riittävästi tilaa.  

Osana Co-Carbon-hanketta Aalto-yliopiston tutkijat professori Ranja Hautamäki ja tutkijatohtori Antti Kinnunen ovat julkaisseet pääkaupunkiseutua esittävän ä , joka korostaa kaupunkipuustoa kriittisenä infrastruktuurina. Tutkijat haluavat ilmaista huolensa kaupunkipuuston tulevaisuudesta, ja tuoda näkyväksi puuston määrää ja jakautumista pääkaupunkiseudulla. Samalla he tuovat esille myös puuston tuottamia hyötyjä ä keinoja, miten vaalia tätä tärkeää puuomaisuutta.

Kartaston perusteella asukkaat voivat selvittää, miten paljon heidän kaupunginosassaan ja asuinkorttelissaan on puustoa. Kartasto paljastaa, että ylimmillään kaupunginosien latvuspeitto yltää jopa 75 prosenttiin – esimerkiksi Nuuksiossa – kun taas toisissa jäädään alle 4 prosenttiin, kuten esimerkiksi Sörnäisissä ja Kaartinkaupungissa.

Vertailukohtana voidaan pitää kansainvälistä suositusta, jonka mukaisesti kaupunginosien latvuspeiton tulisi olla vähintään 30 prosenttia ja tätä perustellaan nimenomaan helleaaltojen lieventämisen ja myös terveys- ja hyvinvointihyötyjen näkökulmasta.

”Latvuspeittokartat osoittavat selvästi, että lähivihreän ilmastohyödyt eivät jakaudu tasaisesti, mikä myös päättäjien pitäisi huomioida. Vastuu puista kuuluu kaupungin ohella myös asukkaille, jotka huolehtivat pihapuistaan. Kun pidämme yhdessä huolta puista, puut huolehtivat meistä”, sanoo maisema-arkkitehtuurin professori Ranja Hautamäki.

Kaupunkipuumanifesti antaa kolme ohjetta puuston huolenpitoon

Tutkijoiden kaupunkipuumanifesti nostaa esiin konkreettisia keinoja, miten kaupunkipuustoa tulisi vaalia. On varmistettava, että kaavoitettavilla alueilla on riittävästi puustoa ä tunnistettava asuinalueita, joissa latvuspeittävyyttä tulee lisätä.

Latvuspeitto tulisi turvata erityisesti kaupunginosatasolla ja kortteleissa, sillä helleaaltojen ja kaupunkitulvien lieventäminen ä virkistyshyödyt ovat paikallisia. Latvuspeittoa tarvitaankin juuri lähellä kotia. Myös asukkailla ja kiinteistöjen omistajilla on tärkeä rooli tonttinsa puiden säilyttämisessä ja hoitamisessa ä uusien istuttamisessa.

Kaupunkipuumanifesti esittää kolme ohjenuoraa:

Puiden lehvistö uusine lehtineen ja kirkas sininen taivas, jossa on muutamia pilviä, suoraan ylös katsottuna.
3-30-300-periaatteen mukaan jokaisen pitäisi nähdä vähintään kolme isoa puuta kotinsa ikkunoista, asuinalueen latvuspeittävyyden olla vähintään 30 prosenttia ja kotoa lähimmälle viheralueelle olla enintään 300 metriä. (Nature Based Solutions Institure)

1. Säilytä olemassa olevaa puustoa ja etenkin yhtenäisiä puustoisia alueita ja vanhoja puita. Kestää puulajista riippuen 40–60 vuotta, että puu saavuttaa täyden kokonsa. Uusi puu ei siten pitkään aikaan korvaa vanhaa.

2. Lisää puiden määrää ja lajikirjoa alueilla, joissa puita on niukasti tai se on yksilajista. Mitoita puistot, kadut ja pihat siten, että puita mahtuu. Näin voit varmistaa ilmastohyödyt pitkällä tähtäimellä. 

3. Hoivaa puita ja suojaa runkoa ja juuristoaluetta liikenteeltä, auraukselta ja rakennushankkeilta. Kun puut elävät pitkään, niiden hyödyt moninkertaistuvat.  

Näiden kolmen ohjenuoran avulla voidaan pitää huolta yhteisestä puuomaisuudestamme.

Latvuspeittokartta-projekti on esillä myös Designs for a Cooler Planet -näyttelyssä 5.9.–28.10.2025.

Näkymä ylöspäin, jossa puun oksat ja tuoreet vihreät lehdet kirkasta sinistä taivasta vasten.

Latvuspeittokartta paljastaa, onko kotisi lähellä tarpeeksi puustoa

Designs for a Cooler Planet 2025: Tutkijoiden latvuspeittokartta osoittaa, miten huimia eroja puuston määrässä on pääkaupunkiseudulla

Tapahtumat
  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Eeva Furman mustassa mekossa ja hansikkaissa seisoo keltaisten kukkien ja puiden täyttämällä niityllä.
Nimitykset Julkaistu:

”Koko urani meribiologista kestävyystieteilijäksi on ollut erittäin mielenkiintoinen”

Työelämäprofessori Eeva Furman on tehnyt suurimman osan työurastaan monitieteistä tutkimusta kestävyystieteissä.
Two students and a professor sitting around a table, talking and looking at laptop screen.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

Tule uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi maaliskuussa 2026

lmoittaudu uusien tohtoriopiskelijoiden tutoriksi orientaatiopäiville!
Ihmisiä työskentelemässä pöydän ääressä, kannettavat tietokoneet, muistilaput ja kahvikupit. Yksi henkilö kirjoittaa muistiinpanoja.
۳ٱ𾱲ٲö, Opinnot, Yliopisto Julkaistu:

Ilmoittaudu Unite! Training Programme on Sustainability for Prospective Leaders -koulutusohjelmaan

Kansainvälinen verkkokoulutus opiskelijoille, opetushenkilöstölle ja johtajille, jotka haluavat edistää kestävän kehityksen aloitteita omissa organisaatioissaan. Ilmoittaudu viimeistään 13. helmikuuta 2026.
Kolme miestä seisoo sisätiloissa, pukeutuneina rentoihin vaatteisiin. Taustalla on näyttö ja toimistokalusteita.
Nimitykset Julkaistu:

Nikolai Ponomarev, Hossein Baniasadi ja Jorge Velasco aloittivat data-agentteina Kemian tekniikan korkeakoulussa

Data-agentit tukevat koulunsa ja laitostensa tutkijoita tutkimusdatanhallintaan liittyvissä kysymyksissä.