Uutiset

Laureen Mahler luo origamitaitosten avulla biopohjaisia ja myös katseita kestäviä pakkauksia

Monet pakkausteollisuuden tuotteet perustuvat muoviin ja muihin fossiilipohjaisiin materiaaleihin. Aalto-yliopiston Bioinnovaatiokeskuksessa kehitetään origamitaitoksiin perustuvia ekologisia pakkausratkaisuja, joilla on arvoa myös kauniina esineinä.
A portrait of Laureen Mahler.
Photo: Kristina Tsvetkova.

Laureen Mahler etsii selluloosapohjaisista materiaaleista ratkaisuja pakkausteollisuuden kestävyysongelmiin. Väitöstutkimuksessaan hän haluaa myös muuttaa kuluttajien suhtautumista pakkauksiin ja saada heidät näkemään niiden arvon kauniina esineinä kertakäyttökulttuurin sijaan.

”Visuaalisella muotoilulla on iso merkitys siinä, kuinka pakkaus voi jatkaa elämäänsä esineenä. Haluan luoda täysin uudenlaisia pakkauksia, joita katsoessaan ihmiset sanovat: onpa tämä kaunis, kuinka voisin käyttää tätä uudestaan?”, kertoo yhdysvaltalaissaksalainen Mahler, jolla on pitkä tausta visuaalisen muotoilun ja taidegrafiikan tutkimuksen ja opetuksen parissa.

Rakenteena origamitaitokset tarjoavat erinomaisen lähtökohdan pakkausten toiminnallisten vaatimusten täyttämiselle.

”Origamitaitoksiin perustuvat esineet toimivat todella hyvin pakkauksissa, ne ovat hyvin vahvoja ja joustavia. Haluan luoda ja rakentaa täysin uudenlaisia esineitä, jotka vaikuttavat sekä ympäristöön että ihmisten käyttötottumuksiin.”

Mahler tekee väitöstutkimustaan Cellugami-projektissa, jossa muotoilu yhdistyy insinööriosaamiseen, materiaalitieteisiin ja matemaattiseen mallintamiseen. Työssä häntä inspiroivat erityisesti sen käytännön sovellukset.

”Pääsen luomaan ja rakentamaan uusia asioita ja esineitä yhdessä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Työssäni teoreettinen tutkimus yhdistyy saumattomasti käsillä tekemiseen. Saan käsitellä laboratoriossa erilaisia selluloosapohjaisia materiaaleja ja valmistaa paperia, josta työstän pakkauksia muotoilun keinoin.”

Poikkitieteellinen tekemisen meininki

Yksi syy Mahlerin tohtoriopintoihin Aallossa on se, että hän on jo pitkään arvostanut Aallon taidealojen korkealaatuista tutkimusta, jolla on maailmalla erittäin hyvä maine. Keväällä 2022 Suomeen muuttanut Mahler sai heti kiinni tohtoriopinnoista ja Aallon tohtorikoulutuksen tasosta.

”Täällä opiskelijat laitetaan heti töihin: on paljon kurssitöitä, tapaamisia ja keskusteluja, jotka auttavat meitä etenemään polullamme hyviksi tutkijoiksi. Aalto on avoin yhteisö, jossa ihmiset ovat aidosti kiinnostuneita toistensa tekemisestä. On hienoa olla osana tällaista tiedon jakamisen ja edistämisen ilmapiiriä.”

Bioinnovaatiokeskuksen tohtorikoulu tarjoaa väitöstutkimukselle poikkitieteellisen ympäristön, jossa on hyvä tekemisen meininki.

”Tapaamme tohtoriopiskelijoiden kesken säännöllisesti, vaihdamme ideoita ja saamme palautetta omaan työhömme. Bioinnovaatiokeskuksen toiminta perustuu paitsi poikkitieteellisiin tutkimusprojekteihin, myös ajatukseen siitä, että teemme kaikki töitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.”

Mahler on asunut pitkään sekä Yhdysvalloissa että Saksassa ja kokee myös Suomen kodikseen. Berliinin vuosien jälkeen hän arvostaa Helsingissä vallitsevaa avaruuden tuntua.

”Vapaa-ajalla pidän ulkoilusta vaikkapa juoksulenkillä tai kaupungin eri osiin tutustuen. Elokuvat ovat lähellä sydäntäni ja Helsinki on täynnä ihania pieniä elokuvateattereita. Myös musiikki on minulle tärkeää, kuuntelen seitä kaikkiruokaisesti rockista jazziin ja bluesista klassiseen musiikkiin. Täällä on niin paljon levykauppoja, että se on minulle jopa vaarallista!”

Teksti: Marjukka Puolakka.

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusportaalin PDF-tiedostot eivät avaudu

ACRIS-tutkimustietojärjestelmän tutkimusportaalin (research.aalto.fi) PDF-tiedostot eivät tällä hetkellä lataudu. Vikaa tutkitaan parhaillaan.
A dog and two researchers. Photo: Aalto University/Mikko Raskinen
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Avustajakoira tulkitsee sanattomasti hoivaamansa ihmisen tarpeita

Tuore tutkimus osoittaa, että avustajakoirat eivät vain auta ihmisiä käytännön tehtävissä, vaan osallistuvat aktiivisesti hoivaan.
Vasemmalta: professori Stefan Weinzierl (Berliinin teknillinen yliopisto), professori Johannes M. Arend (Aalto-yliopisto) ja professori Christoph Pörschmann (Kölnin ammattikorkeakoulu) Lothar-Cremer-palkinnonjakotilaisuuden jälkeen DAGA 2026 -tapahtumassa Dresdenissä Saksassa.
Palkinnot ja tunnustukset, Tutkimus ja taide Julkaistu:

Professori Johannes M. Arend Aallon akustiikan laboratoriosta sai Lothar-Cremer-palkinnon

Professori Johannes M. Arend palkittiin innovatiivisesta ja uraauurtavasta työstään binauraalisen teknologian ja virtuaaliakustiikan aloilla.
Abstrakti lähikuva kiiltävästä meripihkanruskeasta nesteestä, joka kiemurtelee ja tippuu mustalla taustalla
۳ٱ𾱲ٲö, Tutkimus ja taide Julkaistu:

EU:n Horisontti-rahoituksen saanut VOPUS-hanke tutkii virtuaalisen kulttuurin tulevaisuutta

Hanke tutkii virtuaalisen Operaland-alustan kautta kulttuuriin kohdistuvia pitkäaikaisia vaikutuksia, kun kansalaiset viettävät enemmän aikaa virtuaalimaailmoissa.