Lukijat uppoutuvat äänikirjaan hyvin eri tavoin – ja se näkyy aivoissa
Aalto-yliopiston tutkijat analysoivat äänikirjaan uppoutumista toiminnallisen magneettikuvauksen ja tarinan mieleen tuomien sanojen avulla. Tutkimus osoitti, että toisiaan muistuttavat sanalistat ennustivat myös samankaltaisuutta aivojen toiminnassa.
Tutkimuksessa 16 henkilöä kuunteli professori Iiro Jääskeläisen kirjoittaman äänikirjan toiminnallisessa magneettikuvauslaitteessa (fMRI). Tämän jälkeen samat henkilöt kuuntelivat tarinan uudelleen 3–5 sekunnin pätkissä ja listasivat kuuntelun aikana mieleen tulleet sanat.
Esimerkiksi tarinan pätkä ”meni kohti makuuhuoneen ovea” voi toisille tuoda mieleen ovenkahvan, kävelemisen ja makuuhuoneen, kun taas joku toinen voi palauttaa mieleensä television, kodin ja lempisarjansa. Näkömielikuvatkin voivat olla erilaisia.
”Uppoutumista eli aivoaktiivisuuden samankaltaisuutta tarkasteltiin tutkimuksessa keskimääräisenä, koko tarinan osalta, eikä yksittäisten lauseiden tasolla”, Jääskeläinen sanoo.
Tutkimukseen osallistuneiden tuottamia sanalistauksia arvioitiin semanttisen puun ja piileviä sanamerkityksiä koskevan analyysin avulla. Semanttisessa puussa pisteet edustavat käsitteitä ja kaaret käsitteiden välisiä yhteyksiä. Esimerkiksi koira, koiraeläin tai spanieli ovat puussa toisiaan lähellä olevia sanoja, sen sijaan koira ja sukellusvene ovat kaukana toisistaan. Piilevien sanamerkitysten analyysi perustuu sanojen yhteisesiintymisen todennäköisyyksiin laajemmassa tausta-aineistossa. Tämän perusteella arvioitiin, miten lähellä tai kaukana koehenkilöiden tuottamat sanalistaukset olivat merkityksen perusteella toisistaan.
Tutkijat havaitsivat listauksessa esiintyvien samankaltaisten sanojen ennustavan samankaltaisuutta henkilöiden aivojen aktiivisuudessa, erityisesti ohimo- ja päänlaen lohkon liitoskohdan kielialueilla ja näköaivokuorella.
”Jatkossa on mielenkiintoista tarkastella, voiko tämä johtua esimerkiksi kulttuuri- tai persoonallisuuden eroista”, Iiro Jääskeläinen sanoo.
Uutta menetelmää voidaan hyödyntää jatkossa esimerkiksi mittaamalla luovuutta ja sen hermollista perustaa, tai tutkimalla miten kulttuuritaustaltaan erilaiset ihmiset tulkitsevat maailmaa eri tavoin.
äپٴDz:
Iiro Jääskeläinen
Professori
Aalto-yliopisto
iiro.jaaskelainen@aalto.fi
puh. 050 560 9503
Lue lisää uutisia
Kenen Turku -kirja haastaa kaupunkisuunnittelun ja vaatii lisää vihreyttä myös tiiviiseen kaupunkiin
Tuore kirja kokoaa yhteen Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtiopiskelijoiden näkemyksiä siitä, miten kaupunki voisi olla vehreämpi ja elinkelpoisempi paitsi ihmisille myös muille lajeille.
Aalto-yliopisto esittelee kiertotalouden ratkaisuja New European Bauhaus -festivaalilla
Euroopan komission New European Bauhaus eli NEB -aloite kokoaa kestävän tulevaisuuden tekijät kesäkuussa Brysseliin.
Master the Room: Real-World Networking for Researchers - työpajat touko-kesäkuussa
Käytännönläheiset työpajat tohtoriopiskelijoille ja tutkijoille ammatillisten verkostoitumistaitojen kehittämiseksi 28.5. ja 11.6.2026