Luontoa matkiva pinnoite tekee akuista kestävämpiä ja tehokkaampia
Kun akkuja ladataan ja käytetään, niihin muodostuu monimutkainen SEI-kerros (solid electrolyte interphase). Sen rakenne muistuttaa useista palikoista koottua mosaiikkia, jossa on orgaanisia ja epäorgaanisia osia.
Tutkijat ovat huomanneet, että jos akun elektrodin pinnalle tehdään atomikasvatuksella keinotekoinen kerros, akkuja voi ladata ja käyttää pidempään. Varsinainen elektrodimateriaali säästyy, kun erikseen lisätty kerros reagoi ja muodostaa suojaavan SEIn. Keinotekoisesti tuotetun SEIn pinta on myös tasaisempi ja laadukkaampi kuin luonnollisesti syntyvän.
Atomikerroskasvatuksessa on käytetty epäorgaanisia materiaaleja eli materiaaleja, jotka eivät sisällä hiiltä. Nyt Aalto-yliopiston tutkijat ovat ensimmäisinä maailmassa onnistuneet valmistamaan pinnoitteen hyödyntäen molekyylikerroskasvatuksessa hiilidioksidia.
”Teemme täysin luonnollista SEI-kerrosta matkivan pinnoitteen, joka toivottavasti suojaa varsinaista elektrodimateriaalia”, kertoo tohtorikoulutettava Juho Heiska.
Akun kestävyyden lisäämisen lisäksi keinotekoinen SEI voi mahdollistaa myös uusien, tehokkaampien elektrodimateriaalien käytön. Akku koostuu aina kahdesta elektrodista, joilla molemmilla on omat ominaisuudet, jotka vaikuttavat akun suorituskykyyn.
”Lottovoitto olisi, jos akuissa pystyisi käyttämään metallista litiumia. Jos puhdasta litiummetallia pystyisi käyttämään turvallisesti, se nostaisi akkujen kapasiteettia huomattavasti. Keinotekoisen SEIn avulla tämä voisi onnistua”, Juho Heiska sanoo. Metallinen litium voi sytyttää akun palamaan, jos se joutuu kosketuksiin veden tai ilman kanssa. Siksi sen hyödyntäminen akuissa on haastavaa.
Akkujen käyttö lisääntyy yhteiskunnassa vauhdilla esimerkiksi sähköautojen yleistymisen myötä. Siksi kestävyyden ja tehon parantaminen ovat tärkeitä ympäristön kannalta.
”Metallien louhiminen on tällä hetkellä liian halpaa, joten yrityksillä ei ole motivaatiota valmistaa tuotteita, joiden elinikä olisi pidempi kuin nykyisin. Eikä kuluttajilla ole kiinnostusta maksaa akuista enempää kuin nykyisin”, Juho Heiska toteaa.
Tutkimuksessa onnistuttiin rakentamaan orgaaninen osa SEItä. Seuraavaksi tutkijat testaavat, miten nyt kehitetty keinotekoinen pinnoite suojaa akkua.
Artikkeli on julkaistu Nanoscale Advances -lehdessä toukokuussa 2020.
J. Heiska, M. Madadi and M. Karppinen, CO2-based atomic/molecular layer deposition of lithium ethylene carbonate thin films, Nanoscale Adv., 2020,2, 2441-2447.
äپٴᲹ:
Juho Heiska
Tohtorikoulutettava
Epäorgaaninen kemia
Kemian ja materiaalitieteen laitos
Aalto-yliopisto
Puh. 041 4300792
juho.heiska@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Jätteet pois silmänpohjasta – kuivan ikärappeuman hoitoon on kehitetty lääketieteellinen hoitomenetelmä
Silmänpohjan ikärappeumasta kärsii reilu kolmasosa yli 80-vuotiaista. Valtaosalla kyseessä on taudin kuiva muoto, joka etenee hitaasti. Tähän kansantautiin ei ole tehokasta hoitoa, vaikka esimerkiksi antioksidanttien käyttöä on kokeiltu. Silmänpohjan ikärappeuman kuivan muodon eteneminen voidaan nyt mahdollisesti pysäyttää uudella, Aalto-yliopiston tutkijoiden kehittämällä hoitomenetelmällä.
Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman
Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä
Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.