������

Valtamerien pinta nousee ilmaston lämpenemisen aiheuttaman jäätiköiden sulamisen sekä  meriveden lämpölaajenemisen vuoksi yhä kiihtyvämmällä vauhdilla. Suomessa maankohoamisilmiö suojaa rannikkoa merenpinnan nousulta, mutta tulevaisuudessa maankohoamisen nopeus ei riitä kumoamaan merenpinnan nousua kokonaan. Meritulvariskien odotetaan pahenevan erityisesti Suomen etelärannikolla vuosisadan loppuun mennessä.

Juuri julkaistussa  on laskettu uudet ennusteet tulevaisuuden merenpinnan tasolle Suomessa vuonna 2100. Merenpinnan nousu lisää tulvariskejä Suomen etelärannikolla tulevina vuosikymmeninä. Pohjanlahden rannikolla maankohoaminen on nopeampaa, mutta sielläkin merenpinnan tason lasku hidastuu.

Suurimmat merenpinnan nousun vaikutukset koetaan kuitenkin vasta vuoden 2100 jälkeen. Ellei kasvihuonekaasupäästöjä onnistuta leikkaamaan, valtamerien pinta voi nousta vuosisatojen kuluessa  jopa useita metrejä. Näin suuri nousu aiheuttaisi tuntuvia vaikutuksia Suomessakin.

Päästöjen kehitys vaikuttaa nousuennusteisiin

Tuoreet ennusteet perustuvat laajaan kansainväliseen tutkimustietoon ja ilmastomallien tuloksiin. Merenpinnan nousun ja maankohoamisen lisäksi niissä on huomioitu Itämeren alueen ominaispiirteitä, kuten tuuli-ilmaston muuttumisen vaikutus Itämeren ja Atlantin valtameren väliseen vedenvaihtoon Tanskan salmissa.

Ennusteet on laskettu kolmelle eri päästöskenaariolle, jotka kuvaavat erilaisia vaihtoehtoja ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen kehitykselle tulevaisuudessa. Mikäli globaalit päästövähennykset saataisiin aikaan ripeästi, merenpinta nousisi Helsingissä kuluvan vuosisadan aikana noin 9 cm. Vastaava lukema keskitason päästökehitykselle olisi 25 cm ja hyvin voimakkaiden päästöjen tapauksessa 54 cm.

Pohjanlahden rannikolla maankohoaminen on voimakkaampaa, joten esimerkiksi Vaasassa merenpinnan laskun kääntymistä nousuksi ei ole todennäköisimmän ennusteen mukaan vielä odotettavissa tämän vuosisadan aikana.

Jäätiköt saattavat sulaa odotettua nopeammin

Merenpinnan nousuennusteissa on suuria epävarmuuksia, jotka liittyvät erityisesti Grönlannin ja Etelämantereen mannerjäätiköiden sulamiseen. Grönlannin sulaminen ei juuri vaikuta merenpinnan tasoon Suomessa, koska jäätikön sulamiseen liittyvä maapallon painovoimakentän muutos kumoaa nousun jäätikön lähialueilla. Etelämantereen sulaminen vaikuttaa sen sijaan täällä täydellä voimallaan.

Mahdollisuutta läntisen Etelämantereen jäätiköiden odotettua nopeampaan sulamiseen ei ole kokonaan voitu sulkea pois. Uudet merenpinnan nousuennusteet onkin laskettu kattavasti eri todennäköisyyksille, jotta riskikohteissa voidaan huomioida myös korkeamman merenpinnan nousun mahdollisuus.

������ä�پ���ٴ��Ჹ:&�Բ�����;
Aalto-yliopisto
Havu Pellikka
puh. 050 499 1131
havu.pellikka@aalto.fi

Ilmatieteen laitos
Milla Johansson
puh. 050 442 5442
milla.johansson@fmi.fi

Viite: Pellikka, H., Johansson, M. M., Nordman, M., Ruosteenoja, K.: Probabilistic projections and past trends of sea level rise in Finland, Natural Hazards and Earth System Sciences 23, 1613–1630, , 2023.