������

”Ratkaisut eivät synny nykyisiä toimintamalleja pikkuhiljaa sieltä täältä parantamalla, vaan tarvitaan aivan uudenlaista ajattelua”, sanoo vararehtori, professori Tuija Pulkkinen lehden Avauksia-palstalla. ”Olemme allekirjoittaneet YK:n kestävän kehityksen linjaukset ensimmäisenä yliopistona Suomessa, ja otamme periaatteet huomioon kaikessa toiminnassamme toimitilojen rakentamisesta opiskelijaruokailuun.”

Kestävän kehityksen ongelmat voi nähdä myös innovaatioiden lähteenä, muistuttaa professori Minna Halme. Hänen tutkimusalaansa on vastuullisen liiketoiminnan johtaminen, ja Halme toimii myös Aalto Sustainability Hubin johtajana. Uusi asiantuntijoiden verkosto edistää tieteidenvälistä tutkimusta ja opetusta kestävän kehityksen alalla.

Vedestä tulee sinistä kultaa, todetaan lehden pääartikkelissa, sillä ilmastonmuutos ja väestönkasvu lisäävät vesipulaa kaikkialla maailmassa. Mutta tilanteeseen löytyy myös ratkaisuja, eikä työn motivaatiosta ole pulaa, sanovat vesikysymysten asiantuntijat, professori Olli Varis, ulkoministeriön neuvonantaja Antti Rautavaara sekä vesiteknologiayrityksen toimitusjohtaja Antti Pohjola.

Kuka-palstan alumnihaastattelussa energia-alan yrittäjä Mika Anttonen esittelee visionääriset kuusi teesiään energia- ja ilmastokysymyksistä.

Ruoasta on tullut yhä useammin ekoteko, todetaan juttukokonaisuudessa, jossa sienet, sirkat ja särjet tuovat suuhumme asennemuutoksen makua, ja korostetaan myös pölyttäjien arvoa ravintoketjun turvaajina.

Tieteestä-jutut esittelevät perinteisen vihreän kullan – puun – jalostuksen uusia muotoja: Miten selluloosasta voi tulla hitti eläinrehuteollisuudessa tai miten siitä saadaan ensiluokkaista tekstiilikuitua. Katsastamme myös keinoja, miten arvometallit saadaan kiertotalouden piiriin.

on julkaistu suomeksi ja englanniksi verkossa (issuu.com).