Uutiset

Marjo Heino: ”Taiteella on kyky tavoittaa yhteisöt, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luoda merkityksiä”

Minä väitän -sarja esittelee kuvataiteilija Marjo Heinon, joka tutkii taiteellisessa väitöstutkimuksessaan 'Taiteilijana työskenteleminen osana yhteisöllistä maisemansuojelua' taiteilijana työskentelyn merkityksiä kuvataiteilija-ammatin laajentuessa.
Silmälasipäinen vaaleahiuksinen nainen hymyilee kameralle, taustalla vihreä teos vaaleanharmaalla seinällä
Marjo Heino, kuva: Heli Nukki

Mitä tutkimuksesi käsittelee? 

”Taiteellisen väitöstutkimukseni lähtökohtana oli Kokemäenjokilaakson maaseudun 
kulttuuriympäristön yhteisöllinen suojelu ja taiteellinen kehittäminen -hanke, jossa työskentelin taiteilijatutkijana koordinoiden osallistavia taideprosesseja. Kaksivuotisesta hankkeesta vastasi Turun yliopiston maisemantutkimus ja rahoittaja oli Koneen säätiö. 

Hanke yhdisti maisemantutkimusta ja taidetta. Tavoitteena oli selvittää Kokemäenjoen varrella elävien yhteisöjen ja asukkaiden käsityksiä jokimaisemasta, sen arvoista ja arjesta. Toteutin hankkeessa jokeen liittyen ja yhteistyössä sen varrella asuvien yhteisöjen kanssa useita taideprojekteja. 

Tutkimukseni keskeinen ajatus on, että taiteilijoiden työ on jatkuvassa muutoksessa ja taiteilijoiden toimintaympäristöt laajenevat. Taide ja taiteilijat eivät pysy totutuissa rooleissaan vaan liukuvat sujuvasti myös osaksi muita töitä. Halusin oman taiteellisen työni kautta tutkia, millaisia mahdollisuuksia taiteellinen työskentely synnyttää.  

Jatkossa haluaisin myös nähdä mihin kaikkeen taiteilijantyö voisi ulottua ja venyä, varsinkin jos myös oma taiteen tekeminen sisällytettäisiin näihin työnkuviin. Taiteilijan työ voisi olla luonteva osa esimerkiksi kaupunkisuunnittelua, luonnonsuojelua, kasvatusta tai hoitoympäristöä.”

Mikä siinä on tärkeää? 

”۳ٱ𾱲ٲömme Kokemäenjoki-hankkeen työparini, maisemantutkija Vuokko Kemppi-Vienolan kanssa sisälsi paljon ideointia ja kokeilua valituissa joen varrella sijaitsevissa paikoissa ja yhteisöissä. Alojemme yhteen kietoutuminen synnytti työskentelytapojen yhdistelmiä, yhteisöllistä maisemansuojelua. Sen tausta-ajatuksena on, että taide voi vahvistaa yhteisön omaa kokemusta ympäristöstä ja saa sen toimimaan, etsimään tietoa ja kiinnostumaan oman elinympäristön suojelusta.  

Pidin tärkeänä osallistujien mahdollisuutta taiteelliseen prosessiin. Havaintojeni perusteella taiteen ansiota oli kokemuksellisuus – sen avulla tavoitettiin yhteisöt ja kasvatettiin yhteisöllisyyttä. 

Tein monenlaista yhteistyötä muiden taiteilijoiden ja useiden erilaisten tahojen kanssa. Oma kuvataiteilijan identiteettini tuli haastettua, ja löysin itseni myös yhteisötaiteilijana. Uskoakseni sanoitan tutkimuksessani myös muille taiteilijoille tärkeitä teemoja, ja yhteisötaiteilijana toimimisen lähtökohtia.” 

Taiteilijan työ voisi olla luonteva osa esimerkiksi kaupunkisuunnittelua, luonnonsuojelua, kasvatusta tai hoitoympäristöä.”

Marjo Heino
Väitöskirjan kannessa on kuva Kokemäenjoesta, jonka varrella asuvat yhteisöt olivat taiteellisen tutkimuksen kohteena

Mitä siitä voi seurata? 

”Taiteilijan työllä on kyky yhdistää hyvinkin erilaisia asioita. Tutkimukseni ja kokemani perusteella taiteella on kyky tavoittaa yhteisöt, vahvistaa yhteisöllisyyttä, syventää keskustelua sekä luoda merkityksiä. Taiteen ja taiteilijoiden työn ansiosta Kokemäenjoki-hankkeessa syntyi laaja yhteistyöverkosto.

Taiteilijana työskentelemisen tuloksena syntyi myös kohtaamisia, kokemuksellisuutta, yhteisöllisyyttä, kuuntelemista ja dialogia – kaikki erittäin tärkeitä ja tavoiteltavia elementtejä ihmisten kanssa toimiessa sekä yhteistä ympäristöä tutkittaessa. 

Jokaisessa hankkeessa on tietysti eri taiteilijat, erilaiset yhteisöt ja omat haasteensa, eikä hanketta voi toistaa sellaisenaan, mutta tutkimukseni perusteella rohkaisen taiteen käyttöön laajemminkin. Kannustan myös muita hybridihankkeita luottamaan taiteilijoihin ja taiteen kykyyn syventää prosesseja.”

Marjo Heinon väitös Taiteilijana työskenteleminen osana yhteisöllistä maisemansuojelua tarkastettiin Aalto-yliopistossa 3. helmikuuta 2023. 

Yhteystiedot: 

Marjo Heino, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, marjo.heino@aalto.fi 

  • äٱٳٲ:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Kuva näyttää pimeän aineen jakautumisen samalla taivaan alueella käyttäen Nasan Webb-teleskooppia 2026 (oikealla) ja Hubblen avaruusteleskooppia 2007 (vasemmalla). Kuva: NASA/STScI/A. Pagan
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tutkimus paljastaa uusia tietoja pimeän aineen vaikutuksesta universumiin

Nasan vetämä tutkimusryhmä on kartoittanut James Webb -teleskoopilla pimeän aineen vaikutusta galaksien, tähtien ja jopa planeettojen, kuten Maan syntyyn.
TATE-PJU-haastattelu-1
Tutkimus ja taide Julkaistu:

TATE-PJU uudeksi standardiksi vaativiin hankkeisiin

Taloteknisestä projektinjohtomallista on jo vuosien kokemus, mutta vielä siitä ei ole tullut valtavirtaa. Kun talotekniikan merkitys ja vaativuus koko ajan kasvaa, nyt on oikea hetki miettiä, miten TATE-PJU:sta tehdään alan standardi vaativiin hankkeisiin. Matias Kallion tuore diplomityö tarjoaa hyvät eväät muutosmatkalle.
Teksti 'Doc+ initiative' värikkäällä räjähdyksellä mustalla taustalla. Iskulause: Taitosi. Polkusi. Vaikutuksesi.
Tutkimus ja taide, Opinnot Julkaistu:

DOC+ kehittää väitöskirjatutkijoiden työelämätaitoja – Tule mukaan tapahtumiin

Tohtoriopiskelija tai jo tohtoriksi valmistunut, oletko pohtinut, miten rakentaa mielekäs ura tohtorina? Tai mitä muutoksia tekoäly tuo tutkimukseen ja työelämään? Nämä tapahtumat ja koulutukset ovat juuri sinulle!
Työntekijä käyttää tablettia, kun robottikäsi hitsaa metallia ja kipinöitä lentää teollisuusympäristössä.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava globaali vientituote

Resurssitehokkaat ja erikoistuneet tekoälymallit voivat olla Suomen seuraava kansainvälinen kilpailuetu ja mahdollisuus erottautua suuria kielimalleja hyödyntävillä markkinoilla.