Marjo Heino: ”Taiteella on kyky tavoittaa yhteisöt, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja luoda merkityksiä”
Mitä tutkimuksesi käsittelee?
”Taiteellisen väitöstutkimukseni lähtökohtana oli Kokemäenjokilaakson maaseudun
kulttuuriympäristön yhteisöllinen suojelu ja taiteellinen kehittäminen -hanke, jossa työskentelin taiteilijatutkijana koordinoiden osallistavia taideprosesseja. Kaksivuotisesta hankkeesta vastasi Turun yliopiston maisemantutkimus ja rahoittaja oli Koneen säätiö.
Hanke yhdisti maisemantutkimusta ja taidetta. Tavoitteena oli selvittää Kokemäenjoen varrella elävien yhteisöjen ja asukkaiden käsityksiä jokimaisemasta, sen arvoista ja arjesta. Toteutin hankkeessa jokeen liittyen ja yhteistyössä sen varrella asuvien yhteisöjen kanssa useita taideprojekteja.
Tutkimukseni keskeinen ajatus on, että taiteilijoiden työ on jatkuvassa muutoksessa ja taiteilijoiden toimintaympäristöt laajenevat. Taide ja taiteilijat eivät pysy totutuissa rooleissaan vaan liukuvat sujuvasti myös osaksi muita töitä. Halusin oman taiteellisen työni kautta tutkia, millaisia mahdollisuuksia taiteellinen työskentely synnyttää.
Jatkossa haluaisin myös nähdä mihin kaikkeen taiteilijantyö voisi ulottua ja venyä, varsinkin jos myös oma taiteen tekeminen sisällytettäisiin näihin työnkuviin. Taiteilijan työ voisi olla luonteva osa esimerkiksi kaupunkisuunnittelua, luonnonsuojelua, kasvatusta tai hoitoympäristöä.”
Mikä siinä on tärkeää?
”۳ٱٲömme Kokemäenjoki-hankkeen työparini, maisemantutkija Vuokko Kemppi-Vienolan kanssa sisälsi paljon ideointia ja kokeilua valituissa joen varrella sijaitsevissa paikoissa ja yhteisöissä. Alojemme yhteen kietoutuminen synnytti työskentelytapojen yhdistelmiä, yhteisöllistä maisemansuojelua. Sen tausta-ajatuksena on, että taide voi vahvistaa yhteisön omaa kokemusta ympäristöstä ja saa sen toimimaan, etsimään tietoa ja kiinnostumaan oman elinympäristön suojelusta.
Pidin tärkeänä osallistujien mahdollisuutta taiteelliseen prosessiin. Havaintojeni perusteella taiteen ansiota oli kokemuksellisuus – sen avulla tavoitettiin yhteisöt ja kasvatettiin yhteisöllisyyttä.
Tein monenlaista yhteistyötä muiden taiteilijoiden ja useiden erilaisten tahojen kanssa. Oma kuvataiteilijan identiteettini tuli haastettua, ja löysin itseni myös yhteisötaiteilijana. Uskoakseni sanoitan tutkimuksessani myös muille taiteilijoille tärkeitä teemoja, ja yhteisötaiteilijana toimimisen lähtökohtia.”
Marjo HeinoTaiteilijan työ voisi olla luonteva osa esimerkiksi kaupunkisuunnittelua, luonnonsuojelua, kasvatusta tai hoitoympäristöä.”
Mitä siitä voi seurata?
”Taiteilijan työllä on kyky yhdistää hyvinkin erilaisia asioita. Tutkimukseni ja kokemani perusteella taiteella on kyky tavoittaa yhteisöt, vahvistaa yhteisöllisyyttä, syventää keskustelua sekä luoda merkityksiä. Taiteen ja taiteilijoiden työn ansiosta Kokemäenjoki-hankkeessa syntyi laaja yhteistyöverkosto.
Taiteilijana työskentelemisen tuloksena syntyi myös kohtaamisia, kokemuksellisuutta, yhteisöllisyyttä, kuuntelemista ja dialogia – kaikki erittäin tärkeitä ja tavoiteltavia elementtejä ihmisten kanssa toimiessa sekä yhteistä ympäristöä tutkittaessa.
Jokaisessa hankkeessa on tietysti eri taiteilijat, erilaiset yhteisöt ja omat haasteensa, eikä hanketta voi toistaa sellaisenaan, mutta tutkimukseni perusteella rohkaisen taiteen käyttöön laajemminkin. Kannustan myös muita hybridihankkeita luottamaan taiteilijoihin ja taiteen kykyyn syventää prosesseja.”
Marjo Heinon väitös Taiteilijana työskenteleminen osana yhteisöllistä maisemansuojelua tarkastettiin Aalto-yliopistossa 3. helmikuuta 2023.
Yhteystiedot:
Marjo Heino, Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, marjo.heino@aalto.fi
Lue lisää uutisia
Metex-palkinto 2026 Hana Rehorčíkoválle
Metex-palkinto myönnetään erinomaiselle maisterityölle, joka on tehty yhteistyössä teknologiayrityksen kanssa tai joka edistää muotoilun ja taiteen merkitystä ja käyttöä suomalaisessa teollisuudessa.
Ornamon Muotoilun suunnannäyttäjä 2026 -palkinnon sai palvelumuotoilija Mariana Salgado
Muotoilun suunnannäyttäjä -palkinto myönnettiin palvelumuotoilija Mariana Salgadolle, joka tuo muotoilua osaksi ilmastotutkimusta ja rakentaa ihmisten osallisuutta kestävyyssiirtymässä.
Väitös: Kata Fodor tutkii kestävämpiä ruokavalioita ihmiselle ja planeetalle
Kata Fodor selvitti väitöstutkimuksessaan, miten edistää kestävämpiä ruokavalioita ympäristöjen, tilojen, infrastruktuurien ja kaupunkien suunnittelun avulla.