Matala koulutustaso on selkein yhteinen tekijä maksuhäiriömerkintöjen takana
Aalto-yliopiston tutkijat pureutuivat tuoreessa tutkimuksessaan suomalaisten maksuhäiriömerkintöihin vuosina 2015–2020 ja selvittivät niiden taustoja yhdistämällä ensimmäistä kertaa Suomen Asiakastieto Oy:n maksuhäiriörekisterin tiedot Tilastokeskuksen rekisteriaineistoon. Näin tutkimus antaa uutta pohjaa maksuhäiriöihin liittyvään tietopohjaiseen päätöksentekoon.
Tutkimuksen mukaan maksuhäiriöt ovat lisääntyneet, ja täysi-ikäisistä suomalaisista niitä on jo 8,3 prosentilla. Keskimääräistä useammin merkintöjä on pelkän peruskoulun käyneillä, alaikäisten lasten vanhemmilla sekä myös äskettäin avioliitosta eronneilla. Myös muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla, työttömillä ja valtion korkotuella rakennetuissa vuokra-asunnoissa asuvilla maksuhäiriömerkintöjä on keskiarvoa enemmän
Tutkijoiden mukaan selkein maksuhäiriöihin liittyvä yhteinen nimittäjä on matala koulutustaso.
”Enemmän kuin joka toisella niistä, joiden opinnot ovat jääneet pelkkään peruskouluun ja joiden päättötodistuksen keskiarvo on alle 6,5, on maksuhäiriömerkintöjä. Yli yhdeksän keskiarvollakin maksuhäiriömerkinnän todennäköisyys on pelkän peruskoulun käyneillä 27 prosenttia eli suurempi kuin minkään korkeamman koulutustason omaavilla. Tulos on sama sekä naisilla että miehillä”, kertoo professori Elias Rantapuska.
Rahoituksen laitoksen tutkijoista koostuvan työryhmän mukaan tulos osoittaa, että taloudellisen lukutaidon opettaminen olisi mitä ilmeisimmin vaikuttavinta juuri peruskoulussa.
”Talouden lukutaitojen opettaminen varsinkin niille nuorille, joita koulunkäynti ei kauheasti innosta, on varmasti haaste. Kuitenkin velan määrän sovittaminen omaan elämäntilanteeseen, jos mikä, on tärkeä kansalaistaito”, Rantapuska sanoo.
Maksuhäiriöt ovat selvästi yleisempiä myös talouksissa, joissa asuu yksi tai useampi alle 18-vuotias lapsi ja joissa vanhempi on alle 30-vuotias.
”Aiempi käsitys, jonka mukaan maksuhäiriömerkinnät olisivat lapsettomilla henkilöillä lapsiperheitä yleisempiä, ei saa tukea aineistostamme. Toisaalta on hyvä huomata, että tämä on kuvaileva tutkimus, joka ei anna tietoa syy-seuraussuhteista. Emme siis voi näiden tulosten perusteella vetää sitä johtopäätöstä, että lasten syntymä aiheuttaisi perheessä maksuhäiriöitä”, Rantapuska toteaa.
Maksuhäiriöt kasaantuvat nuorille ja osamaksu- ja luottokorttivelkaisille
Noin 450 000 suomalaista sai 2015–2020 kattavan tutkimusjakson aikana vähintään yhden maksuhäiriömerkinnän. Yhteensä merkintöjä kirjattiin 8,8 miljoonaa, eli niitä kertyi keskimäärin 19,4 jokaista merkinnän saanutta kohden. Maksuhäiriöt näyttävät paitsi lisääntyvän myös kasaantuvan entistä vahvemmin samoille henkilöille.
”Maksuhäiriökierteestä puhutaan paljon, mutta julkaistua määrällistä tutkimustietoa on ollut niukasti. Tutkimusraporttimme onkin ensimmäinen, jossa raportoidaan suomalaisten maksuhäiriöiden kasaantumista ja siihen yhteydessä olevia taustatekijöitä”, sanoo tutkijatohtori Niilo Luotonen.
Luotosen mukaan maksuhäiriömerkinnät näyttävät kasaantuvan erityisesti nuorille ihmisille ja niille, joiden maksuhäiriömerkinnän taustalla on luottokortti- tai osamaksuvelka.
”Sen sijaan sukupuolella ei näyttäisi olevan vaikutusta. Yhteenvetona voi sanoa, että jos henkilö saa yhden maksuhäiriömerkinnän, todennäköisyys saada lisää merkintöjä seuraavina vuosina on hyvin suuri.”
Tutkimusjakso osui osittain koronakriisin aikaan, mutta koronakriisi ei näytä lisänneen maksuhäiriöiden kokonaismäärää. Tutkimusraportti paljastaa kuitenkin mielenkiintoisen yksityiskohdan: vakuudettomille kulutusluotoille syyskuussa 2019 asetettu 20 prosentin korkokatto näyttää lisänneen sellaisia maksuhäiriömerkintöjä, joiden taustalla on luottokortti- tai osamaksuvelka.
”Se, että luottokortti- ja osamaksusyistä syntyneet maksuhäiriöt ovat lisääntyneet korkokaton asettamisen jälkeen, kertoo mahdollisesti siitä, ettei vakuudettomia kulutusluottoja ole enää saatu. Jos hankinnat on tällaisessa tilanteessa tehty osamaksulla tai luottokortilla, näistä syntyneet maksuhäiriöt ovat näkyneet maksuhäiriömerkintöinä nopeammin kuin vakuudettomista kulutusluotoista syntyneet merkinnät”, Elias Rantapuska sanoo.
äپdz:
Professori Elias Rantapuska
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, rahoituksen laitos
elias.rantapuska@aalto.fi
040 353 8419
Lisätietoa tutkimuksesta, tutkimusraportti sekä tutkimusraportin kuviot ja taulukot löytyvät Maksuhäiriöt yhteiskunnallisena ongelmana -tutkimuksen sivustolta:
/fi/rahoituksen-laitos/maksuhairiot-yhteiskunnallisena-ongelmana
Lue lisää uutisia
Unohda ruutuaika, kuormitus syntyy puhelimen toistuvasta räpläämisestä
Aalto-yliopiston tutkijat selvittivät pitkittäistutkimuksessaan, mikä kuormittaa digilaitteiden käyttäjiä eniten. Yllättäen kuormittavinta ei ole laitteiden käyttöaika, vaan toistuva käyttö lyhyissä pätkissä – se kuormittaa enemmän kuin pitkä ruutuaika.
Alumni Kati Vilhelmsson: “Yksi tärkeimmistä asioista, jonka sain Aallosta, oli aidosti globaali ajattelutapa”
Kauppakorkeakoulun International Business -ohjelman alumni Kati Vilhelmsson kannustaa nykyisiä opiskelijoita etsimään aktiivisesti kansainvälisiä mahdollisuuksia ja luottamaan verkostojensa voimaan.
PORT_2026 kokosi Aalto-yliopiston opiskelijat ratkaisemaan kulttuurin, median ja ilmaston haasteita
Lähes 60 Aalto-yliopiston opiskelijaa osallistui PORT_2026-innovaatiokilpailuun, jossa he kehittivät ja esittelivät ratkaisuja kulttuuriin, mediaan ja ilmastoon liittyviin haasteisiin.