������

Innovaatiot syntyvät yhä enemmän yritysten, yliopistojen ja julkisten toimijoiden muodostamissa verkostoissa, ja mukaan luetaan usein myös kansalaiset tai asiakkaat.  Euroopan yliopistojen järjestön (EUA) julkaiseman tuoreen raportin mukaan yliopistojen rooli on muuttunut entistä keskeisemmäksi ja eri osapuolia yhdistäväksi. Selvityksessä tarkasteltiin eurooppalaisten yliopistojen innovaatiotoiminnan piirteitä yhdeksän eri Euroopan maissa ja erilaisissa toimintaympäristöissä sijaitsevan yliopiston kautta.

Aalto-yliopiston opiskelijavetoinen yrittäjyystoiminta on ainutlaatuista

Selvityksen mukaan Aalto-yliopiston innovaatioekosysteemiä luonnehtii neljä tekijää: korkea luottamus, matala hierarkia, vahva opiskelijoiden osallistuminen ja laaja yhteistyö. Tutkimuksen tekijä Sybille Reichert kertoo olevansa erityisen ilahtunut Aallon opiskelijoiden itseohjautuvasta toiminnasta.

”Aalto-yliopisto erottui selvästi kahdeksasta muusta yliopistosta siinä, että opiskelijavetoinen yrittäjyystoiminta ja innostus oli niin voimakasta ja näkyvää, tästä olivat esimerkkeinä monet huikeat tapahtumat kuten Slush. Yliopiston johdon viisas strategia on ollut tukea ja edesauttaa opiskelijoiden oman toiminnan itsenäistä kehittymistä”, Reichert kuvaa.

Pohjoismaisille yhteiskunnille ominaisia piirteitä ovat yleisesti matala hierarkia ja korkea luottamus. Sybille Reichert toteaa, että nämä ominaisuudet ovat selvästi näkyvissä Aalto-yliopistossa, ja ne tarjoavat vahvan alustan innovaatiotoiminnalle.

”Luottamus ilmenee havaintojemme mukaan siten, että annetaan tilaa erilaiselle osaamiselle ja näkemyksille ja annetaan toisille positiivista palautetta. Vaikka akateemiseen työhön kuuluu kilpailu ja huipun tavoittelu, Aallossa uskalletaan tunnustaa, että ei itse tiedä tai osaa kaikkea”

Oppiminen ja uudet ideat ovat Aallon vahvuus

”Johtotehtävissä olevat myös kuuntelevat ja osallistavat omaa yhteisöään päätöksenteossa. Aalto-yliopisto on näin onnistunut luomaan hienon itsenäisen oppimisen kulttuurin ja ilmapiirin, jossa yhdessä tekemällä syntyy uusia ideoita. Tämä on todellinen vahvuus ja sen säilymisestä kannattaa pitää huolta”, Reichert toteaa.

”Havaitsimme Aallossa myös aitoa innostusta tutkimukseen, joka vaikuttaa yhteiskunnassa ja jolla pyritään maailman isojen ongelmien ratkaisemiseen. Ainutlaatuisella eri alojen yhdistelmällä löydetään tuoreita näkökulmia ja kestäviä ratkaisuja.”

Yliopistot orkestroivat innovaatioyhteistyötä

Innovaatioiden syntyyn tarvitaan monenlaista osaamista, erilaisia näkökulmia ja yhteissuunnittelua Verkostoissa toimii yliopistojen lisäksi yrityksiä, julkisia toimijoita ja kansalaisia. EUA:n selvityksen mukaan yliopistojen rooli näissä verkostoissa ja innovaatioiden synnyssä on yhä keskeisempi, ja yliopistot nähdään parhaina osapuolina koordinoimaan tai ”orkestroimaan” innovaatioyhteistyötä.

Sybille Reichertin mukaan Aalto-yliopistossa kumppanuudet ovat tiivis osa strategiaa.

”On maailmanlaajuinen trendi, että yliopistot houkuttelevat lähelleen yrityksiä ja kumppaneita. Aalto-yliopisto on tässä edelläkävijä, ja kumppaneiden mukana olo yliopiston toiminnassa on hyvin laajaa. Design Factory ja kasvuyrityskeskus A Grid ovat hyviä esimerkkejä siitä, kuinka yliopisto tarjoaa tiloja yrityksille ja kutsuu niitä vuorovaikutukseen. ”

(eua.eu)