ºÚÁÏÍø

Uutiset

Matti Kaivola: Huippututkimus nojaa yhteisöllisyyteen ja sukupolvien ketjuun

Huippututkimuksen takaa hyvä infrastruktuuri, jota voi hyödyntää mahdollisimman moni tutkija. Se auttaa kansainvälisen, kilpaillun rahoituksen saamisessa.
Esko Kauppinen (vasemmalla) ja Matti Kaivola (oikealla) vaihtamassa rooleja. Esko Kauppinen nimitettiin laitosjohtajaksi ja Matti Kaivola varadekaaniksi. Kuva: Said Elhazzaz.
Esko Kauppinen (vasemmalla) ja Matti Kaivola (oikealla) vaihtamassa rooleja. Esko Kauppinen nimitettiin laitosjohtajaksi ja Matti Kaivola varadekaaniksi. Kuva: Said Elhazzaz.

Professori Matti Kaivola on vuodenvaihteessa siirtynyt Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan laitosjohtajan tehtävästä Perustieteiden korkeakoulun tutkimuksesta vastaavaksi varadekaaniksi.

Mitä tutkit ja miksi?

Tutkimusalani on laajasti ottaen optiikka, ja tarkemmin ottaen se sisältää kvanttioptiikan, laserfysiikan, nano-optiikan ja fotoniikan tutkimusalueet. Fotoniikka on tulevaisuuden teknologia. Elektronien sijaan siirrämme jatkossa yhä enemmän fotoneita paikasta toiseen, ja prosessien nopeus tulee kasvamaan. Nanomateriaalien kehitys johtaa myös siihen, että valon ja aineen välillä voidaan havaita uudenlaisia vuorovaikutusilmiöitä, jotka mahdollistavat aivan uusia sovelluksia.

Vuosi sitten käynnistyi Suomen Akatemian rahoittama fotoniikan lippulaivahanke , joka on yhteistyöhanke Aallon, Tampereen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja VTT:n välillä. Olemme tehneet yhteistyötä jo 25 vuoden ajan eri muodoissa, ja nyt meillä on lippulaivahankkeen rahoitus yhteensä kahdeksan vuoden ajaksi.

Fotoniikka on mahdollistava teknologia, ja siinä on hyvin lyhyt matka perustutkimuksesta kaupallisiin sovelluksiin.

Miten sinusta tuli tutkija ja professori?

Pääsin opiskelemaan sekä teknillistä fysiikkaa että lääketiedettä. Valitsin - suunnilleen kolikkoa heittämällä - ensimmäisen lukuvuoden aikana fyysikon uran.

Kolmantena opiskeluvuonna saimme hakea kesätöitä fysiikan laboratorioista ja olin peräkkäin kahdessa haastattelussa. Ensimmäinen oli Olli V. Lounasmaan luona Kylmälaboratoriossa, ja toinen materiaalifysiikan laboratoriossa. Jälkimmäisessä oli juuri alkamassa ministeriön rahoittama laaja, modernia optiikan tutkimusta Suomeen tuova hanke, jonka vetäjäksi oli ryhtynyt Stig Stenholm. Lounasmaa oli tarjoamassa minulle paikkaa Juhani Kurkijärven teoriaryhmässä, mutta hän sattui olemaan lounaalla, kun asiasta piti hänen kanssaan sopia. Tartuin siksi jälkimmäisessä haastattelussa tarjottuun lasertutkimuksen paikkaan. Oli siis pelkkää sattumaa, että minusta tuli ensinnäkin fyysikko, ja sitten laser- eikä kylmäfyysikko.

Olin pitkään laboratorio- ja yli-insinöörinä materiaalifysiikan laboratoriossa. Kun 90-luvun lopulla alettiin perustaa uusia professuureja, onnistuin viranhaussa ja aloitin professorina vuoden 2000 alussa.

Miten koit roolisi laitosjohtajana?

Perustimme Olli Ikkalan kanssa oman pienen laboratorion. Roolijako oli selvä: Olli Ikkala keskittyi huipputieteeseen ja minä hoidin hallinnolliset arkirutiinit. Tämä jatkui aina vuoden 2008 alkuun saakka, jolloin silloisen Teknillisen korkeakoulun uudistuessa syntyi teknillisen fysiikan laitos. Laitos siirtyi 2010 sellaisenaan Aalto-yliopistoon, ja vuonna 2015 siihen liitettiin Kylmälaboratorion fysiikan tutkimus.

Toimin teknillisen fysiikan laitoksen laitosjohtajana vuodesta 2008 alkaen. Alusta alkaen tärkeänä tavoitteena oli koota hajallaan ollut fysiikan tutkimus Otaniemessä yhden katon alle ja nostaa sen asemaa. Fysiikan merkityksen kasvaminen näkyykin nyt Aallossa niin professorien määrässä kuin tuloksessakin, ja muutaman vuoden kuluttua yhteinen katto toteutuu konkreettisesti uuden lisärakennuksen myötä.

Laitosjohtajana ajattelin olevani vahtivuorossa, halusin olla tärvelemättä taustalla olevien, Otaniemessä teknillistä fysiikkaa kehittäneiden sukupolvien tekemää arvokasta työtä. Lisäksi halusin painottaa yhteisöllisyyttä, pyrkimystä kehittyä yhdessä koko laitoksena, kovasta henkilökohtaisesta kilpailusta huolimatta. Harva näet pystyy menestymään huippututkimuksessa vain omin voimin.

Mihin haluat keskittyä varadekaanina?

Haluan edelleen parantaa tutkimuksen edellytyksiä. Lupaus Aallosta kymmenen vuotta sitten sisälsi lupauksen kansainvälisen tason huippuyliopistosta, ja siihen kuuluu aivan oleellisena osana huippututkimus. Tämän edellytyksenä taas on tekniikan alalla hyvä infrastruktuuri, jota mahdollisimman moni tutkija voi hyödyntää. Se auttaa saamaan kansainvälisesti kilpailtua rahoitusta esimerkiksi Euroopan tiedeneuvostolta. Ilman kunnollisia työvälineitä on mahdotonta menestyä.

Nykyaikainen tutkimus on mitä suurimmassa määrin yhteistyötä. Pyrin toimimaan korkeakoulun tutkimuksen edistämiseksi yhteistyötä kehittäen, tieteen soihtua ylpeänä kantaen.

  • ±Êä¾±±¹¾±³Ù±ð³Ù³Ù²â:
  • Julkaistu:
Jaa
URL kopioitu

Lue lisää uutisia

Henkilö mustassa pitkähihaisessa paidassa istuu modernissa toimistotilassa, tausta epätarkka.
Nimitykset Julkaistu:

Apulaisprofessori Jiancheng Yang kehittää parempia terveydenhuollon ratkaisuja tekoälyn avulla

Yang on yksi yhdeksästä Suomen ELLIS-instituuttiin liittyneistä ryhmänjohtajista.
Daniela da Silva Fernandes vasemmalla, Robin Welsch oikealla.
Mediatiedotteet Julkaistu:

Tekoäly saa meidät yliarvioimaan kognitiiviset kykymme – tutkimus paljastaa käänteisen ylivertaisuusvinouman

Uusi tutkimus varoittaa luottamasta sokeasti suuriin kielimalleihin loogisessa päättelyssä. Jos ChatGPT-keskustelussa käyttää vain yhden kehotteen, tekoälyn hyödyllisyys jää paljon rajallisemmaksi kuin käyttäjät ehkä ymmärtävät.
Apulaisprofessori Lauri Uotinen maanalaisten tutkimusten laboratoriossa. Kallioseinässä kaksi fotogrammetriassa käytettäviä automaattitunnistettavia merkkejä.
Nimitykset Julkaistu:

Esittelyssä kalliotekniikan apulaisprofessori Lauri Uotinen

Lauri Uotinen luo uutta tietoa maanalaisista tiloista fotogrammetrian ja kalliotekniikan avulla.
Open Access Week 2025 -juliste, jossa on yhdeksän kuvaa avoimen pääsyn symbolin takana ja tapahtuman tiedot.
Tutkimus ja taide Julkaistu:

Tutkimusaineiston julkaiseminen tutkimusartikkeleiden yhteydessä

Tieteelliset lehdet vaativat enenevässä määrin ns. tutkimusdatan saatavuuslausuntoja (data availability statements). Ne sisältävät tiedot siitä, mitä dataa on saatavilla, mistä se löytyy ja datan mahdolliset käyttöehdot.